Pariskunta sytytti tulet kakluuniinsa sähkö­lämmitteisessä kerrostalossa – Nyt sähkölasku saattaa puolittua

Aivan Helsingin ytimessä sijaitsevan kerrostalon kaikissa asunnoissa on kakluuni. Osakkaat tekevät isot säästöt niiden avulla, jos sähkön hinta pysyy kalliina.

Arja ja Mika Collanin asunnossa on kakluuni.

16.9. 2:00 | Päivitetty 16.9. 8:52

Helsingin Ullanlinnan Tehtaankatu 19:ssä sijaitsevassa kerrostalossa on helppo mahdollisuus säästää asunnon lämmityskuluissa, kun sähkö on kallista.

Taloyhtiön asunnoissa on suora sähkölämmitys, mutta vuonna 1904 valmistuneen talon kaikissa asunnoissa on kakluuni. Asukkailla on isännöitsijäntodistuksen mukaan mahdollisuus käyttää kakluunejaan lämmitykseen.

Tehtaankatu 19:ssä asuvat Mika ja Arja Collan aikovat hyödyntää kakluunia, joka on kaksion olohuoneen nurkassa.

Lämpimien säiden vuoksi varaavaa kakluunia ei ole vielä tarvittu lämmitykseen tänä syksynä. Aikaisempina talvina pariskunta on käyttänyt sitä, ja niin on tarkoitus tehdä myös tulevana talvena.

”Olemme laittaneet talvella kakluuniin aamulla yhden pesällisen ja illalla yhden. Ne lämmittävät asuntoa koko ajan”, Arja Collan kertoo.

Arja ja Mika Collan ovat lämmittäneet asuntoaan kakluunilla usean talven ajan.

Joitakin käytännön rajoituksia kakluunin jatkuva käyttö tuo pariskunnan arkeen.

”Kun uunia käytetään, on oltava koko ajan kotona vahtimassa tulta. Teemme etätöitä kotona, meille tämä ei ole ongelma”, Arja Collan sanoo. Pariskunnan arkkitehtitoimisto on heidän kotonaan.

Kun pariskunnan tytär oli pieni, uunin ympärille oli myös turvallisuussyistä pantava kaide. Nyt tytär on isompi, eikä kaidetta enää tarvita.

Kakluunissa on lämpömittari.

Mika Collan arvioi, että sähkölasku saattaa olla yli puolet pienempi, kun kakluunia käytetään asunnon lämmittämiseen.

Kakluunin käyttö talvisin on tuonut merkittävän säästön.

”Kakluunia lämmitykseen käyttämällä sähkölasku saattaa pudota jopa puoleen siitä, jos käyttäisimme pelkästään sähkölämmitystä”, Mika Collan arvioi.

Kakluunin käyttämisestä kertyvät tuhkat pannaan sekajätteeseen.

Kun uunia käytetään jatkuvasti talvella, myös puuta tarvitaan paljon. Klapeille pitää olla säilytystilaa.

Tehtaankatu 19:ssä säilytystilan löytäminen ei ole ongelma.

Taloyhtiön A- ja B-rapun asunnoilla on omat liiterit pihalla puita varten. Muiden rappujen asunnoilla on rakennuksien alakerroksissa omat halkokellarit.

Tehtaankatu 19:n pihalla on asuntojen puuliitereitä.

”Klapikasamme ei riitä tällä hetkellä ensi talveksi. Toistaiseksi olemme tuoneet klapeja Tehtaankadulle Porvoossa sijaitsevasta viikonlopputalostamme”, Mika Collan toteaa esitellessään asunnon halkoliiteriä.

Klapikauppa käy tällä hetkellä kuumana. Mika Collan sanoo havainneensa, että klapeja on nyt vaikea löytää lisää.

”Taloyhtiössä on kyselty klapien yhteistilausta.”

Mika Collan sanoo, että talvea varten on hankittava lisää klapeja.

Tehtaankatu 19 on harvinainen poikkeus.

Kakluunin tai takan käyttäminen huoneiston lämmittämiseen kerrostalossa on harvinaista Helsingin seudulla ja koko Suomessa. Tilastokeskuksen tilasto lämmitysenergian kulutuksesta vuonna 2020 osoittaa, että puun käytön osuus oli vain 0,4 prosenttia.

”Kysymys on todennäköisesti hybridiratkaisusta, eli puun käytön ohella huoneistossa käytetään jotakin muuta lämmityksen lähdettä rinnalla. Suurin osa kerrostalojen lämmityksestä on kaukolämpöä. Sen osuus on noin 85 prosenttia”, kertoo Isännöintiliiton viestintä- ja vastuullisuuspäällikkö Liina Länsiluoto.

Rivitaloissa puun käytön osuus lämmitysenergian kulutuksessa oli vuonna 2020 hieman suurempi, 3,7 prosenttia.

”Rivitaloasunnoissa on enemmän uudempia takkoja kuin kerrostaloissa.”

Sen sijaan omakotitaloissa puuta käytetään huomattavasti enemmän lämmittämiseen.

”Omakotitaloissa puun pienkäytöllä tuli jopa 40 prosenttia lämmityksestä vuonna 2020. Sähkölämmityskin jää puun pienkäytön osuutta pienemmäksi.”

Tehtaankatu 19:n kaikissa asunnoissa on siis kakluunit. Joissakin huoneistoissa alkuperäiseen kakluuniin asennettiin 1980-luvulla sähkövastukset, jotka tuottavat kakluunin lämmön.

Sähkön hinnan kohottua kiinnostus alkuperäisen uunin käyttöön on noussut.

Tehtaankatu 19:n saunassa on myös puulämmitteinen kiuas.

”On tullut kyselyitä, voitaisiinko vastukset poistaa ja palauttaa uunit alkuperäiseen käyttöön”, myös taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana toimiva Mika Collan kertoo.

Tehtaankatu 19:ssä puulämmitys on talon alkuperäinen lämmitysmuoto. Muita energiamuotoja on otettu käyttöön myöhemmissä vaiheissa.

”Vaikka puilla lämmittäminen talossa on välillä ollut enemmänkin tunnelmatekijä, on viime aikoina sen merkitys korostunut varsinaisen asuntojen lämmityksen osalta”, Collan sanoo.

Käyttämättömän takan muutostöitä ei kannata tehdä hätiköiden. Isännöintiliiton Länsiluoto kannustaa ottamaan aina yhteyttä isännöitsijään.

”Isännöitsijältä selviää, minkälainen korjaushistoria talolla on. Onko talossa tehty esimerkiksi rakenteellisia muutoksia? Tuolloin selviää, minkälaisia mahdollisia toimia tarvitaan, kun takka otetaan jälleen käyttöön.”

Jos asukas suunnittelee kokonaan uuden takan rakentamista asuntoonsa, rakentaminen vaatii taloyhtiön luvan.

”Siinä vaiheessa muun muassa selvitetään, kuinka takan rakentaminen vaikuttaa taloyhtiön vastuulla oleviin rakenteisiin.”

Länsiluoto kertoo, ettei Isännöintiliittoon ole toistaiseksi tullut mittavasti kyselyitä siitä, kuinka vanhan takan voisi ottaa käyttöön tai kuinka uuden takan voisi rakentaa asuntoon.

Lue lisää: Energiakriisi voi muuttaa suomalaisten asumista pysyvästi. Asiantuntijat ennustavat pienempiä asuntoja, vähemmän uusia taloja ja hyvästejä ökyikkunoille.

Lue lisää: Kehutun maalämmön sähkölasku voi yllättää

Lue lisää: Satu Hassi varautuu energiakriisiin suuressa puutalossaan: ”Sen ei pitäisi olla niin vaikeaa, että siihen tarvitaan vihreä sähkötekniikan lisensiaatti.”

Lue lisää: Asuminen kallistui Helsingissä rajusti

Kuvassa Tehtaankatu 19:n päärakennus.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat