Maksaisitko 36 euroa käytetystä t-paidasta? Kauppakeskuksiin pesiytyi kulttuuri, joka on asian­tuntijoiden mukaan terve käänne

Kirppisten ilmaantuminen Helsingin suuriin kauppakeskuksiin kielii ympäristötietoisuuden kasvusta. Silti tuntuu hurjalta, että käytetyistä vaatteista pyydetään niin suuria summia, kirjoittaa HS:n toimittaja Roosa Welling.

Missä menee käytetyn vaatteen hinnan kipuraja?

17.9. 15:05 | Päivitetty 19.9. 9:10

Käytettyjä vaatteita on perinteisesti myyty kirpputoreilla, jotka ovat täynnä pöytiä, hinnat pyörivät muutamassa eurossa ja epämääräisten tavarakasojen alta voi tehdä todellisia löytöjä.

Nykyään second hand -tuotteita voi shoppailla Helsingin kantakaupungin kauppakeskusten myymälöissä, jotka ovat esteettisiä, tarkkaan kuratoituja ja hinnoiltaan paikoin päätä huimaavia.

Keskiviikkona HS kertoi hiljattain Kalasataman Rediin avatusta kirppisalueesta, josta belgialainen Suzanne, 22, löysi Marimekon paidan 38 eurolla.

Vaikka vaate olisi uutena maksanut vielä enemmän, kuulosti lahjoitetun ja käytetyn tuotteen hinta sivullisen korvaan hurjalta.

Lue lisää: Katumuodin tienraivaajat jonottavat nyt Helsingissä paikkaan, jossa belgialainen opiskelijakin hämmästyi katsottuaan hintoja

Myös muut tunnetut kauppakeskukset ja tavaratalot ovat aktivoituneet etenkin merkkivaatteisiin keskittyvässä second hand -skenessä: Kamppiin on ilmestynyt Moody Monday, Stockmannille Relove ja Forumiin aukeaa lokakuussa Suomen ensimmäinen Beyond Retro -kauppa.

Jälkimmäisen verkkosivujen perusteella urheilubrändi Niken käytetystä t-paidasta saa pulittaa jopa 36 euroa.

Second hand -tuotteiden ja vintagetyylin suosio on viime vuosina ollut kasvussa varsinkin nuorten keskuudessa. Pikamuodin ympäristöhaitoista ollaan yhä tietoisempia, ja somealusta Tiktokin kautta jaetaan käytettyjen vaatteiden stailaus- ja tuunaus­vinkkejä.

Voikin olla, että kirppisten ilmaantuminen kauppakeskuksiin on yksinkertaisesti kysynnän ja tarjonnan lain mukaista: käytetyt merkkivaatteet lähes revitään käsistä, joten niiden myynti on kannattavaa myös kirppiksille epäsovinnaisessa ympäristössä.

Näin arvelee Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Petteri Repo, jonka mukaan kirpputorit voivat lisäksi tehdä kauppakeskusten tarjonnasta mielen­kiintoisempaa ja yllättävämpää.

Monet kauppakeskukset ovat nimittäin täynnä samoja ennalta arvattavia ketjuliikkeitä, jotka myyvät sesongin mukaisia tuotteita.

”Kirpputorin kohdalla ei ikinä voi tietää, mitä sieltä löytää. Niihin liittyy sellaisia shoppailun ulottuvuuksia, joita ei muualta saa”, Repo sanoo.

Moni keskustassa asuva nuori on hänen mukaansa valmis matkustamaan hyvän kirppiksen perässä lähiöihin tai jopa toiselle paikkakunnalle, ja siksi voi olla kauppakeskuksilta hyvä veto tuoda second hand -tuotteita myös kantakaupunkiin.

Toisaalta kyseessä voi olla pandemiasta kärsineiden kauppakeskusten epätoivoinen yritys saada tyhjillään oleviin liiketiloihinsa edes jotain kaupallista toimintaa. HS on aiemmin kertonut niin Redin, Forumin kuin Stockmanninkin vaikeuksista.

Muodin- ja tekstiilintutkimukseen erikoistunut professori Kirsi Niinimäki Aalto-yliopistosta näkee, että kehitykseen on johtanut osittain jo ennen pandemiaa alkanut verkkokaupan voimakas kasvu, joka on jättänyt monia liiketiloja tyhjilleen.

Kenties vielä suurempi syy on hänen mukaansa ympäristötietoisuuden valta­virtaistuminen kaikissa kuluttajaryhmissä.

”Jo ennen koronaa kauppakeskukset ovat yrittäneet houkutella esimerkiksi erilaisia vaatelainaamoja ja muita kestävän kehityksen toimijoita. Tämä suuntaus on jo valtavirtaa, joka koskettaa koko vaatebisnestä”, hän kertoo.

Niinimäen mukaan käytetyn vaatteen ostaminen on nykyään paljon hyväksyttävämpää kuin aiemmin. Varsinkin nuorten keskuudessa ne ovat suuri trendi ja viestivät kantajansa ympäristötietoisuudesta.

Hän näkee second hand -liikkeiden ilmaantumiseen kauppakeskuksiin vain positiivisena asiana, sillä ne horjuttavat esimerkiksi suurten pikamuotibrändien valtaa ja pidentävät vaatteiden käyttöikää.

Mutta entä ne kalliit hinnat? Miksi kukaan maksaisi 38:a euroa käytetystä paidasta, olkoonkin trendikästä Marimekkoa?

Revon mukaan korkeammat hinnat kielivät ennen kaikkea tuotteiden yksilöllisyydestä ja laadusta. Lisäksi hän huomauttaa, että lahjoitettujen vaatteiden käsittely vaatii resursseja ja usein osa kerätyistä tuotoista lahjoitetaan eteenpäin.

Niinimäki taas näkee hyvänä asiana, että vaatteiden ja materiaalien arvostus on kasvanut.

”Pikamuoti on hämärtänyt käsitystämme siitä, mitä vaatteen tulisi maksaa. Jokaisen vaatteen tekemiseen kuluu paljon resursseja, ja siksi on positiivista, että osaamme arvostaa tuotteita käytettynäkin.”

Sekä Repo että Niinimäki arvelevat, että kirpputorikulttuuri on tullut kauppakeskuksiin jäädäkseen, sillä kiertotalouskulttuuri jatkaa kasvuaan ja yhä useampi kuluttaja haluaa tehdä tiedostavia valintoja.

Ja koska uutta tavaraa tuotetaan jatkuvalla syötöllä, on jatkuvasti jotain, mitä kierrättää.

Oikaisu 19.9.2022 kello 9.10: Korjattu Petteri Revon titteli tutkimusjohtajaksi. Aiemmin jutussa luki virheellisesti johtaja.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat