Helsinkiläis­tislaamolla alkoi historiallinen kokeilu

Viskiä kypsytetään nyt ensimmäistä kertaa suomalaisesta tammesta valmistetuissa tynnyreissä. Kokeilu uhmaa vanhaa uskomusta.

Kai Kilpinen ja Mikko Mykkänen aloittivat kesän alussa uskomuksia uhmaavan kokeen, jossa suomalaista tammea käytetään ensi kertaa viskin kypsyttämisessä.

7.10. 12:21 | Päivitetty 7.10. 14:45

Kolme Uudeltamaalta kaadettua tammea saivat uuden elämän osana historiallista koetta.

Helsingin Käpylästä, Espoosta ja ”nimeämättömästä uusimaalaisesta paikasta” kaadetuista puista valmistettiin viskitynnyreitä.

Kokeilu on ainoa laatuaan.

”Suomalaista tammea ei ole ennen käytetty viskitynnyrin valmistuksessa. Yleisesti vallalla on ollut käsitys, että suomalaisesta tammesta ei voisi tehdä tynnyreitä. Aluksi mekin otimme tämän uskomuksen annettuna”, kertoo Kai Kilpinen.

Hän toimii viskin valmistajana Teurastamolla toimivassa The Helsinki Distilling Company -tislaamossa.

Tynnyrit on valmistanut puuseppä Masa Salminen.

Masa Salminen on valmistanut tynnyrit tammilaudasta, jolloin niiden muoto poikkeaa perinteisestä.

Tislaamo on käyttänyt viskiensä kypsyttämisessä pääasiassa ranskalaisia ja yhdysvaltalaisia tammitynnyreitä. Samalla ajatus suomalaisen tammitynnyrin käyttämisestä pyöri mielessä.

Suomalaisen tammen on ajateltu kasvavan liian hitaasti, jolloin puun rakenne on tavalla tai toisella epäedullinen.

”Vuosien varrella kun selvitimme asioita, väite alkoi kuulostaa kummalliselta. Sitten päätimme, että pitäähän tätä testata”, Kilpinen sanoo.

Kesän alussa seitsemän suomalaisesta tammesta valmistettua tynnyriä täytettiin tisleellä, jota kolmen vuoden kypsytyksen jälkeen voi kutsua viskiksi.

Kilpisen mukaan viskin mausta noin puolet tulee itse tynnyristä. Hän arvelee, että valmiin juoman maku voisi muistuttaa ranskalaisessa tynnyrissä kypsytetyn viskin makua.

Silti lopputulosta on vaikea arvata.

”Kypsytyksessä tapahtuu monimutkainen kemiallinen prosessi. Alkoholi sekä vesi reagoivat tynnyrin puussa olevien yhdisteiden kanssa. Lisäksi tynnyri ei ole ilmatiivis, joten myös kontakti ilman kanssa vaikuttaa.”

Kypsytys tulee kestämään vähintään kolme vuotta, mutta maku arvioidaan puolen vuoden välein. Näytteet on tarkoitus arvioida myös laboratoriossa.

Lue myös: Itäisen kantakaupungin uumeniin piilotetaan 100 000 litran viina-aarre – Tynnyrit jätetään vuosiksi salaperäiseen kellariin

Oikaisu 7.10. kello 14.45: Artikkelin pääkuvassa on Mikko Mykkänen, ei Masa Salminen, kuten aiemmin kerrottiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat