300 vuotta sitten syntyi poika, joka Herran pelolla voideltuna aloitti helsinkiläisen mahtisuvun

Tukholmassa syntynyt Erik Sederholm ja Snappertunasta lähtöisin oleva Brita Ekman muuttivat Helsinkiin tasan 300 vuotta sitten. Heidän Johan-pojastaan kasvoi kaupungin mahtimies.

Oikealla Sederholmin talo. Aleksanterinkatu 16–18:n rakennukset ovat nykyisin Helsingin kaupunginmuseon tiloina. Vasemmanpuoleinen rakennus tunnetaan parhaiten sen sisäpihan takaisessa siivessä sijaitsevasta Valkoisesta salista.

16.10. 7:00

Senaatintorin kulmalla sijaitseva Sederholmin talo tunnetaan Helsingin vanhimpana säilyneenä kivitalona. Monille saattaa olla tuttu myös talon rakennuttajan, kauppaneuvos Johan Sederholmin nimi. Sederholm oli menestynyt laivanvarustaja ja tehtailija 1700-luvun Helsingissä.

Harvempi sen sijaan tietää, mistä Sederholmien mahtisuku oli lähtöisin. Sitä varten on peruutettava ajassa taaksepäin aina vuoteen 1679.

Silloin Tukholman kuninkaanlinnassa syntyi Erik Sederholm (1679–1751) halkojenkantajan poikana.

Vartuttuaan hänen tiedetään toimineen teologian tohtori Jöran Nordbergin kamaripalvelijana Tukholmassa.

Erik Sederholm syntyi Tukholman kuninkaanlinnassa, jossa hänen isänsä työskenteli halkojenkantajana.

Myöhemmin Erik Sederholm seurasi tohtori Nordbergia Ruotsin kuninkaan Kaarle XII:n sotaretkelle Venäjälle. Tuolloin kolmekymppisen Sederholmin kohtalona oli joutua venäläisten vangiksi Pultavan taistelussa 1709. Erik oli jäänyt jalkamieheksi luovutettuaan ratsunsa ruotsalaiselle luutnantille, joka meni menojaan hevonen mukanaan.

Tiedot Erik Sederholmin varhaisvaiheista ovat peräisin Helsingin kaupunginmuseossa tiimivastaavana työskentelevän Anna Finnilän kokoamasta, varhaisten Sederholmien elämää koskevasta tietopaketista. Museo juhlistaa yhdessä Sederholmien kanssa suvun 300-vuotista historiaa lokakuun lopulla Senaatintorin kulmauksessa. Paikalle odotetaan paljon Sederholmeja Ruotsia ja Yhdysvaltoja myöten.

Erik Sederholmin tuleva puoliso Brita Ekholm syntyi Snappertunassa. Isä Matts Ekman toimi Fagervikin ruukilla kyläseppänä. Kuvassa ruukin tinaamon apurakennus.

Sotavankeuden jälkeen Erik Sederholm päätyi tilanhoitajaksi silloiselle Liivinmaalle. Eräällä kauppamatkallaan Tallinnaan 1710-luvun lopulla hän tapasi Brita Ekmanin, uusmaalaisen Snappertunan kyläsepän tyttären, joka työskenteli Tallinnassa sikäläisen kauppiaan von Währenin taloudenhoitajana.

Kohtaaminen johti lähemmäs nelikymppisen Sederholmin ja kaksikymmentä vuotta häntä nuoremman Ekmanin (1699–1750) kihlautumiseen. Pari vihittiin Pietarissa joulukuussa 1719 ja Brita Ekmanista tuli Sederholm. Seuraavana vuonna heille syntyi poika Alexander Johan.

Meneillään oli isovihan aika eli Venäjän miehitys Suomessa (1713–1721). Vihanpidon päätyttyä Uudenkaupungin rauhaan pariskunta palasi Britan kotimaisemiin Snappertunaan (nykyään osa Raaseporin kaupunkia) ja tulevaisuus näytti valoisalta. Valon peitti kuitenkin iso varjo, kun Alexander Johan kuoli vain vajaan kahden vuoden ikäisenä vuonna 1722.

Samana vuonna Brita ja Erik muuttivat Helsinkiin ja heille syntyi lokakuussa – tasan 300 vuotta sitten – toinen poika, joka sai nimekseen Johan (1722–1805). Lapsi oli samainen Johan Sederholm, joka vuosikymmeniä myöhemmin rakennutti vuonna 1757 valmistuneen Sederholmin talon.

Perhe asettui asumaan pieneen puutaloon Katajanokalla. Alexander Johanin ja Johanin jälkeen lapsia syntyi vielä kahdeksan lisää. Anna Finnilän kokoamien tietojen mukaan lasten kasvatuksessa uskonto ja Herran pelko olivat keskiössä.

Niistä ei ollut rohdoiksi maallisiin vaivoihin: Erich eli vain kaksi vuotta, Anna Catharina puolestaan neljä viikkoa ja Erik vaivaiset kaksi viikkoa. Mattiaksen arvellaan kadonneen merellä, Anna Maija kuoli noin viisivuotiaana ja Carl 28-vuotiaana. Lisäksi sisarussarjaan kuuluivat Christina Catharina ja Sophia.

Anna Finnilä kirjoittaa perheen köyhyydestä näin:

1740-luvulla Erik Sederholm sai kapakanpito-oikeuden parantaakseen toimeentuloaan. - - 1734 Erik matkusti Johan-poikansa kanssa Tallinnaan, jossa he tapasivat kauppias von Währenin ja kauppias Degerholzin, jotka olivat Johanin kummeja. Kummeiltaan Johan sai rahaa, vaatteita ja tarvikkeita. Lahjat Johan jakoi sisarustensa kesken, sillä perheen elämä pienessä puutalossa Katajanokalla oli niukkaa.

Erik Sederholm toimi meritullin tarkastajana vuoteen 1744. Vuonna 1745 hän sai Tukholmasta mukavan tuliaisen, kun tullitarkastaja Olof Malm oli Ruotsin-matkallaan tavannut luutnantin, jolle Erik oli antanut ratsunsa Pultavassa.

Luutnantti antoi kymmenen tukaattia eli kultarahaa ja kirjeen toimitettavaksi Erikille.

Johan Sederholmista, Britan ja Erikin pojasta, kasvoi liike-elämän mahtimies 1700-luvun Helsingissä. Puotipoikana aloittanut Johan omisti myöhemmin muun muassa lasitehtaan, tiilitehtaan, purjekangastehtaan, laivatelakan, useita kartanoita ja osuuksia sahoista. Emanuel Thelningin maalaama Johan Sederholmin muotokuva vuodelta 1800 sijaitsee Sederholmin talon salissa Helsingin kaupunginmuseon tiloissa.

1700-lukua tutkinut Juha-Matti Granqvist kiteyttää isä-Erikin ja poika-Johanin suhteen näin: ”Erikin uravaiheissa näkyy kyllä yritteliäisyyttä ja seikkailullisuutta, kuten myös bisnestaitoja. Se että Erik hieroi tilanhoitajana kauppoja Tallinnan kauppiaiden kanssa selittää Johan-pojan menestystä bisnesmaailmassa. Päätyminen köyhäksi tullimieheksi Helsinkiin oli aikamoinen antikliimaksi Erikin elämäntarinassa.”

Erik ja Brita Sederholmista ei ole kummastakaan säilynyt piirrosta saati maalausta. Ehkä sellaisia ei ole koskaan tehtykään. Brita kuoli vuonna 1750 ja Erik vuotta myöhemmin 1751.

Heidät haudattiin nykyisen Senaatintorin paikalla sijainneen Ulrika Eleonoran kirkon hautausmaahan.

Lue lisää: Ruumiiden löyhkä oli vasta alkua: Helsinki ajautui 1700-luvun alussa kaaokseen, jollaista nykyihmisen on vaikea käsittää

Lue lisää: Tori nousi tuhkasta

Lähteenä on käytetty Helsingin kaupunginmuseon tiimivastaavan Anna Finnilän kokoamia tietopaketteja Erik ja Brita Sederholmin vaiheista.

Helsingin kaupunginmuseo juhlistaa Sederholmien 300-vuotista Helsinki-historiaa 26. ja 29. lokakuuta monin tavoin Sederholmin talossa. 26.10. on luentotilaisuus, jossa puhuvat museonjohtaja Minna Sarantola-Weiss sekä tutkijat Juha-Matti Granqvist, Sofia Gustafsson ja Jere Jäppinen. 29. 10. järjestetään Perhejuhla 1700-luvun tyyliin Sederholmin talossa. Aleksanterinkatu 16. Tilaisuuksiin vapaa pääsy.

Oikaisu 16. 10. klo 13.15: Toisin kuin jutussa alun perin kerrottiin, Juha-Matti Granqvist ei työskentele Museovirastossa. Hän on vapaa tutkija. Kaarle II korjattu Kaarle XII:ksi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat