Tutkimus: Suomalais­nuoret ovat lähes maailman ahdistuneimpia ilmaston­muutoksesta

Tutkimuksen mukaan Suomessa nuoret näyttävät saavan hyödynnettyä ahdistuksen ja huolen ilmastonmuutosta estävään toimintaan.

Suomessa oli vertailumaista lähes eniten huolta ja ahdistusta ilmastonmuutoksesta (2. ja 3. sija).

14.10. 10:12

Suomessa nuoret ovat kansainvälisesti verraten erittäin huolestuneita ilmaston­muutoksesta, kertoo tuore tutkimus.

Samaan aikaan suomalaiset nuoret kuitenkin kanavoivat voimakkaasti ahdistustaan toimintaan, jolla ilmaston­muutosta voidaan hillitä.

Tutkimuksessa vertailtiin keski-iältään 23-vuotiaiden nuorten ilmastonmuutostunteita ja -toimintaa kaikkiaan 28 maassa.

Vastaajia tutkimuksessa oli yhteensä 10 963, joista suomalaisten osuus oli 633. Vastaajat olivat nuoria aikuisia ja yliopisto-opiskelijoita.

Suomessa oli vertailumaista lähes eniten huolta ja ahdistusta (2. ja 3. sija). Suomessa oli kuitenkin eniten positiivista toimintaa ympäristön hyväksi (1. sija).

”Toiminnalla hillitään ympäristönmuutosta, ja samalla moni näistä toiminnoista on myös energiaa säästävää”, akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta kertoo tiedotteessa.

”Se on erittäin positiivinen merkki erityisesti Suomessa, kun ajatellaan tätä hetkeä ja tulevaa talvea”, hän jatkaa.

Salmela-Aron mukaan tutkimuksessa olennaista on se, että Suomessa nuoret näyttävät saavan hyödynnettyä ahdistuksen ja huolen ilmastonmuutosta estävään toimintaan.

Toiminnalla tutkimuksessa tarkoitetaan esimerkiksi julkisen liikenteen käyttöä, ruokahävikin minimointia ja energiansäästöä.

”Huolella ja ahdistuksella on siis myös hopeareunus.”

Negatiiviset ilmastonmuutokseen liittyvät tunteet eli ahdistus ja huoli lisäävät tutkimuksen mukaan myös mielenterveyshaasteita, mutta jos ne voidaan purkaa toimintaan, voi tulos olla positiivinen.

Negatiiviset tunteet motivoivat toimintaan. Naisilla on tutkimuksen mukaan enemmän proaktiivista toimintaa.

”Tämä näkyy erityisesti Suomessa ja muissa Euroopan maissa. Muualla voi olla esteenä talous, tiedonpuute tai politiikka. Monilla ei ole mahdollisuuksia toimia.”

Toiminta ei kuitenkaan kokonaan poista ahdistusta. Sosiaalisen tai muun median vaikutus ilmastoahdistukseen ja huoleen sekä toimintaan on merkittävä. Medialla näyttää olevan jopa positiivinen ja voimaannuttava vaikutus.

Tutkimuksessa ei kuitenkaan tutkittu syy–seuraus-suhteita vaan se on poikkileikkaus nuorison ilmastoahdistuksesta eri maissa.

Katariina Salmela-Aron mukaan tieteellinen ymmärrys ilmastonmuutoksen ja hyvinvoinnin yhteyksistä on vielä alkutekijöissään. Ilmastoon liittyvien tunteiden hyvinvointivaikutuksista on olemassa vain vähän tietoa erityisesti ihmisille, jotka asuvat globaalissa etelässä.

Tutkimukseen osallistuneet maat olivat Britannia, Norja, Saksa, Ruotsi, Alankomaat, Australia, Brasilia, Kanada, Chile, Italia, Intia, Indonesia, Iran, Japani, Malesia, Nigeria, Palestiina, Filippiinit, Portugali, Romania, Venäjä, Slovakia, Espanja, Tansania, Arabiemiraatit, Uganda ja Suomi.

Lue lisää: Opiskelijoiden into romahti Helsingin yliopistossa pandemian aikana ja sillä on seurauksia: ”Pahoinvointi läikkyy muille elämänalueille”

Lue lisää: Koulu-uupumus jäytää suomalaisia nuoria pahemmin kuin koskaan ennen, sanoo tutkija – Syyt kyllä tiedetään, ja jos kaksi asiaa muuttuisi, nuorilla menisi paremmin

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat