Kivitalo Töölössä pelasti jätti­konsernin tuholta

Töölö sai tasan 90 vuotta sitten suomenkielisen sairaalan. Mikä on sen tarina?

Töölön Mehiläinen kuvattuna Hesperian puiston ylitse vuonna 2000.

30.10. 13:00

Vuoden 1932 lopulla Helsingin Töölössä avasi ovensa uusi sairaala, jossa hoitoa sai kokonaan uusissa tiloissa ja aikansa moderneimmalla sairaalatekniikalla.

”Marraskuun alkupäivinä tulivat ensimmäiset potilaat”, yksikön johtaja, lastentautien erikoislääkäri Petri Koponen Töölön Mehiläisestä kertoo.

Sairaala oli suomenkielinen, mikä ei tuohon aikaan ollut lainkaan itsestäänselvyys.

Vuosisadan alun palvelu-Suomi oli vielä paljolti ruotsinkielinen. Edes lääketieteen sanastoa ei ollut saatavilla suomen kielellä.

Suomalaisuusaate oli kuitenkin jo herännyt. Duodecimin lääketieteellisen seuran tarkoituksena oli suomen kielen vakiinnuttaminen terveydenhuoltoon.

Neljä seuran lääkäriä Walter Sipilä, Reguel Löfqvist, K. F. Hirvisalo ja Akseli Koskimies olivat perustaneet Huvilakadulle Ullanlinnaan vuonna 1909 yksityisen Sairaala O.Y. Mehiläisen.

”Suomen kieli oli perustajille tärkeä asia”, Koponen sanoo.

Suomenkielinen lääkärinelikko jatkoi Töölön Mehiläisessä tätä työtä. Suomalaisten tuli heidän mielestään saada terveyspalvelut omalla äidinkielellään.

Tähän maisemaan Töölöön nousi Mehiläisen uudisrakennus. Sairaalan tontti asettuu kuvaan vasemmalle. Oikealle Töölöntorinkadun rinteeseen rakennettiin Suojeluskuntatalo. Kuva on 1920–30-lukujen taitteesta.

Kansallisaatteeseen viittaa myös nimi Mehiläinen. Se on napattu Suomen kansalliseepoksesta Kalevalasta, jossa taruolento Mehiläinen paranteli kuolemaa tekevää Lemminkäistä.

”Kyllä se kansallismieliseen ideologiaan liittyy”, Koponen arvelee.

Koponen vastaa Mehiläisen Töölön toimipisteessä ”arjen asioista isompiin”, kuten hän itse puhelimessa määrittelee. Tätä nykyä hoitajia on sata ja lääkäreitä reilu 300.

Pohjoisen Hesperiankadun ja Runeberginkadun kulmaukseen kohonnut Töölön Mehiläinen on valmistumisestaan lähtien ollut osa kaupunginosan keskeistä maisemaa ja rakennushistoriaa. Rakennuksessa on nyt toiminut Mehiläisen sairaala jo 90 vuotta.

Aikanaan rakennus kohosi vain jokin aika aiemmin raivatulle uudisalueelle.

Sairaala valmistui kolmessa osassa, ensiksi Hesperiankadun varteen 1932. Seuraavana vuonna 1933 sairaalalle rakennettiin siipi Runeberginkadulle. Kolmas osa valmistui vuonna 1937.

Töölön Mehiläinen kuvattuna 1930-luvun lopulla.

Vaaleanvihreäksi maalatun rakennuksen suunnitteli arkkitehti W. G. Palmqvist.

Se edustaa arkkitehtuuriltaan modernisoituvaa klassismia, tarkemmin vielä arkkitehtuurin tutkijan, professori emerita Riitta Nikulan luokittelemaa pohjoismaisen klassismin kolmatta vaihetta.

Moderni vaaleanvihreäksi maalattu kivitalo näkyi aikanaan jo kaukaa ja rakennus oli poikkeuksellisen hieno. Rakennuksen pääsisäänkäynnin yllä luki kultakirjaimilla Mehiläinen, Petri Koponen kirjoittaa Töölön Mehiläisestä laatimassaan 90-vuotisesityksessä.

Varhaisessa leikkaussalissa.

Potilasta tutkittiin Töölön Mehiläisen varhaisvuosina.

Sodan aikana Mehiläisen talo tyhjeni ja toiminta oli jonkin aikaa keskeytyksissä.

Toisen maailmansodan alkaessa Mehiläisen sairaala Töölössä muutettiin Punaisen Ristin sotasairaalaksi. Vuoden 1944 pommitusten jäljet näkyvät yhä rakennuksen sisäänkäynnillä.

”Sairaalassa hoidettiin eturintamalla saatuja vammoja. Pommitusten aikaan oltiin suojassa oman talon ja lähitalojen kellareissa ja pommisuojissa. Talo sai isoja osumia erityisesti jatkosodan aikana. Toiminta oli jonkin aikaa katkolla”, Koponen kertoo.

Töölön kiinteistön arvo tuli mitatuksi konkreettisesti 1950-luvulla.

Vuonna 1952 juhlittiin Armi Kuuselaa ja vietettiin Helsingin olympialaisia. Mehiläiselle vuosi oli yksi sen heikoimmista. Lopulta Töölön toimipisteen arvo pelasti yrityksen vararikolta, Koponen kirjoittaa.

Uusi rakennus oli tiloiltaan, hoitovälineiltään ja kalustukseltaan viimeisen päälle, kuten Koponen ilmaisee: ”Sairaala oli kallis sijoitus. Kiinteistön arvoa vasten saatiin pankista lainaa. Sitä kautta jotakin jäi myös viivan alle, ja toiminta saattoi jatkua.”

Töölön Mehiläinen hohti uutuuttaan. Arkkitehti Palmqvist suunnitteli uusien huonekalujen mallit ja taiteilija Maija Kansanen huolehti ikkunaverhoista ja huonekalujen päällisistä.

Suomen Kultaseppä Oy valmisti potilaille pöytähopeat.

Huvilakadulla 1909 aloittanut Mehiläinen on ajan saatossa kasvanut isoksi kansainväliseksi toimijaksi.

Kuluneen kymmenen vuoden aikana Mehiläinen on tehnyt yli sata yritysostoa. Suomen lähes 500 toimipisteen verkoston lisäksi vuonna 2021 yhtymä laajeni Viroon, Ruotsiin ja Saksaan.

Nykyisin Mehiläisen liikevaihto ylittää 1,3 miljardia euroa ja yhtiön palveluksessa työskentelee yli 29 000 ihmistä.

Töölön Mehiläisessä oli rakennusten valmistuttua 1930-luvulla 128 vuodepaikkaa. Se oli myös synnytyssairaala. Nykyisin vuodepaikkoja on vain 14, kun toiminta on muuttunut pääosin päiväkirurgiseksi. Leikkauksia tehdään vuosittain peräti noin 5 000. Erityisesti ortopedisten leikkausten määrä on runsaassa kasvussa, Koponen kertoo.

Töölön yksikkö oli Koposen mukaan ainakin yksi ensimmäisistä ellei peräti ensimmäinen sairaala Suomessa, jossa isät pääsivät mukaan synnytykseen. Sinne tultiin siksi kauempaakin.

Enää Töölön Mehiläisessä ei synnytetä. Synnytysosasto lakkautettiin vuonna 1980. Silti synnytykset tuovat yhä väkeä ovesta sisään.

”Moni on syntynyt tässä talossa. Ihmiset käyvät kyselemässä syntymätodistuksia, ehkä horoskooppiharrastuksen takia, tai kenties muistoksi.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat