Mellunmäessä piilee nuorison hulppea kimppakämppä – Siellä pohditaan, miksi aikuiset heräsivät sähkö­kriisiin vasta nyt

Mellunmäessä kimppakämpässä asuvat nuoret elivät sähkönsäästön suhteen lähes oppikirjamaisesti jo ennen energiakriisiä. Heille on selvää, että keskiluokkaisesta elintasosta on tingittävä ilmastonmuuton hidastamiseksi.

Unna Ikonen (vas.), Rosanna Heinonen, Ruu Allonen ja Pauliina Isokotamäki kimppakämppänsä olohuoneessa Mellunmäessä. He muuttivat Helsinkiin tämän vuoden toukokuussa.

25.12.2022 7:00

Helsingin Mellunmäessä sijaitsevaan kerrostaloasuntoon astuessa näky on kuin jouluelokuvasta. Eteinen ja olohuone on koristeltu tunnelmallisilla kausivaloilla, ja lähes joka ikkunassa roikkuu valaistu joulutähti.

Energiakriisin keskellä ei voi välttyä pohtimasta, paljonko valot kuluttavat sähköä. Yksi asukkaista, 20-vuotias Unna Ikonen tietää kertoa, etteivät paljoakaan.

”Olemme seuranneet sähkön kulutusta netistä, eivätkä jouluvalot näy siinä juuri lainkaan”, hän sanoo.

”Meistä” puhuessaan Ikonen viittaa kämppiksiinsä, niin ikään 20-vuotiaisiin Pauliina Isokotamäkeen, Ruu Alloseen sekä Rosanna Heinoseen.

He asuvat Mellunmäessä vuokralla noin 112-neliöisessä kerrostaloasunnossa, jossa jokaisella on oma huone. Kaverukset tutustuivat lukiossa Tampereella ja päättivät muuttaa yhdessä Helsinkiin, kun aloittivat syksyllä täällä yliopisto-opintonsa.

Nyt he ovat luvanneet avata sähkönkulutustaan ja energiakriisin herättämiä ajatuksia. Sähkökeskustelussa nuoret ja opiskelijat ovat toistaiseksi loistaneet poissaolollaan.

Säästövinkeistäkin suurin osa on suunnattu keskiluokkaisille omakotitaloasujille. Kuluttajien tulisi esimerkiksi laskea asunnon sisälämpötilaa, pestä pyykkiä yöllä ja saunoa vähemmän.

Kerrostalossa lämpötilaan on kuitenkin usein hankala vaikuttaa, pyykin peseminen yöllä voi häiritä naapureita, eikä kaikista asunnoista edes löydy saunaa. Toisaalta kerrostaloasujien sähkönkulutus on hyvin vähäistä verrattuna vaikkapa sähkölämmitteisissä omakotitaloissa asuviin.

Näin on myös Mellunmäen kämppisten kohdalla. Heillä sähköä kului esimerkiksi viime viikolla noin viisi kilowattituntia päivässä.

Vuositasolla tämä tarkoittaisi noin 1 825 kilowattituntia, kun sähköllä lämpiävässä omakotitalossa sähköä saattaa kulua vuodessa reippaasti yli 20 000 kilowattituntia.

Unna Ikonen seuraa kotitaloutensa sähkönkulutusta sähköyhtiön sivuilta.

Yleensä sähköä kuluu noin 5 kilowattituntia päivässä. Tiistaina kaverukset kokkasivat yhdessä jouluateriaa uunilla, jolloin kulutukseen tuli heti piikki.

Vaikuttaa siltä, että kaverukset elävät sähkönsäästön suhteen lähes oppikirjamaisesti.

Eikä heidän ole energiakriisin aikana edes tarvinnut juuri kiinnittää asiaan huomiota, kun elämäntyyli oli jo valmiiksi säästäväinen. Pyykkiä pestään harvoin, vettä ei tuhlata turhaan ja saunaa tai autoa ei ole.

Suurin sähkösyöppö on astianpesukone, jonka kulutuspiikit näkee seurannasta selvästi. Sekin tosin laitetaan usein päälle vasta myöhään illalla.

”Olemme olleet tietoisia ilmastonmuutoksesta ja siitä, että energiaa pitää säästää. Siksi kulutus on ollut jo valmiiksi pientä, eikä nykytilanne vaikuta meihin hirveästi”, Allonen sanoo.

Kämppikset ovat siinäkin mielessä hyvässä asemassa, että heillä on yhä voimassa keväällä otettu edullinen sähkösopimus, joka jatkuu ainakin talven läpi. Siinä perusmaksu on kuukaudessa 3,5 euroa ja kilowattitunti maksaa vain 5,69 senttiä.

Vaikka kalliit sähkön hinnat eivät siis suoraan kosketa heitä, on kriisitalvi ja yleinen maailmantilanne usein puheenaiheena aamupalapöydässä.

”Totta kai tilanne huolestuttaa, kun esimerkiksi vanhemmilla sähkölaskut ovat jo tosi suuria. Tilanne on myös siinä mielessä epäoikeudenmukainen, etteivät kaikki pysty säästämään sähköä samalla tavalla”, Heinonen pohtii.

Sana epäoikeudenmukaisuus toistuu Mellunmäen asunnon olohuoneessa käytävässä keskustelussa useampaan otteeseen.

Nuoret kritisoivat esimerkiksi hallituksen päätöstä antaa tukea sähkölaskuihin, jos sitä ei pystytä kohdentamaan kaikkein kipeimmin tukea tarvitseville vaan siitä hyötyvät myös hyvätuloiset.

Lue lisää: Hallitus päätti sähkö­tuista: oma­vastuu 100 euroa ja tuki­katto 700 euroa kuukausittain

”Vähävaraisia pitäisi ehdottomasti priorisoida”, Ikonen sanoo.

”On muutenkin hassua, että yhtäkkiä rahaa löytyy satoja miljoonia sähkötukiin, mutta ei nuorille tärkeisiin asioihin, kuten mielenterveyteen tai koulutukseen”, Isokotamäki sanoo.

He pohtivat myös, miksi vasta nyt on herätty ohjeistamaan ihmisiä kunnolla energian säästämiseen. Nuorille on jo pitkään ollut selvää, että nykyisestä, keskiluokkaisesta elämäntavasta tulee todennäköisesti tinkiä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

”Tuntuu, että kaikkia pusketaan tiettyyn elämäntyyliin, joka ei ole pitkällä tähtäimellä ollenkaan kestävä”, Allonen sanoo.

Neljän hengen kotitaloudessa suurin sähkösyöppö on astianpesukone. Pauliina Isokotamäki kertoo, että usein se laitetaan päälle vasta viimeiseksi illalla.

Vaikka nelikon tilanne sähkölaskujen suhteen on verrattain hyvä, on puhe energiakriisistä lisännyt entisestään epävarmuutta omasta tulevaisuudesta.

He ovat kokeneet jo koronapandemian ja lukion etäopinnot, jotka laittoivat sosiaalisen elämän osittain tauolle. Pandemiaa on seurannut inflaatio, joka on saanut kaverukset kauhistelemaan ruokakaupan hintalappuja ja lopettamaan esimerkiksi kurkun ostamisen kokonaan.

”Tulevaisuuden suunnitteleminen on tässä tilanteessa aika hankalaa. Välillä tekisi mieli lopettaa uutisten lukeminen kokonaan”, Heinonen kertoo.

Myös julkisen liikenteen hintojen nousu huolestuttaa nuoria. Vuodenvaihteessa Helsingin seudun liikenteen (HSL) kuukausilippuihin tehdään ennätyskorotukset, mikä ei energiakriisinkään valossa käy kaverusten järkeen.

”On älytöntä, että julkisesta liikenteestä tehdään vaikeammin saavutettavaa. Tässäkin näkyy mielestäni tietty keskiluokkaisuus ja autokeskeisyys”, Allonen sanoo.

Ystävykset ovat olleet kriisien keskellä ikionnellisia, että asuvat kimppakämpässä.

Elämäntapa näkyy konkreettisena säästönä vuokrassa ja sähkölaskussa. Vaikeina aikoina kämppikset tuovat Allosen mukaan myös suurta turvaa.

”Olen todella kiitollinen tästä yhteisöstä, vaikka suomalaisessa kulttuurissa on tyypillistä, että yritetään kriiseissäkin pärjätä yksin”, hän sanoo.

Alkuviikosta kaverukset viettivät yhdessä kämppisjoulua ennen suuntaamista joulun pyhiksi perheidensä luo Tampereen seudulle.

Yleensä he käyttävät uunia hyvin harvoin. Yhteistä jouluateriaa valmistaessa se sai kuitenkin olla pitkin päivää päällä, vaikka sähkönkulutukseen tuli heti selvä piikki.

Kaverukset suosittelevat kämppisasumista kaikille, sillä se tuo paitsi turvaa myös rahallista säästöä.

Lue lisää: Säästä sähköä, mutta älä vääristä paikoista – Kolme asiantuntijaa kertoo, mikä oikeasti kutistaa sähkölaskua

Lue lisää: Helen pudottaa sähkön hintaa, tarjous koskee kaikkia helsinkiläisiä – Näin se vaikuttaisi laskuusi

Lue lisää: Patterit pois päältä, suihkuun viikon välein – Sirkka Pinolan sähkö­laskut ovat räjähtämässä käsiin

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat