Helsingin kaupunki julkaisee vuosittain mielenkiintoisen lukukirjan: Helsingin tilastollinen vuosikirja. Se kertoo Helsingistä numeroina. Vuoden 2022 vuosikirja ilmestyi joulun alla 21. joulukuuta.
Viime vuosien numeroita vertailemalla trendi on pysynyt samana: Helsinki kasvaa väkiluvultaan. Mielenkiintoisinta on katsoa, missä se tapahtuu nopeimmin. Vastaus on luonnollinen ja selkeä – triviaalikin: se tapahtuu uusilla alueilla.
Puhutaan sitten kaupunginosista, osakaupunginosista tai peruspiireistä, maantieteellisesti ja graafisesti muutos näkyy kuin olisi roiskaistu siveltimellä mustetta eri puolille Helsingin karttaa. Eniten sitä on roiskunut lounaiseen, jossa sijaitsee muun muassa Jätkäsaari, itään esimerkiksi Kruunuvuorenrantaan ja keskelle eli Pasilaan ja Kalasatamaan.
Malmille on roiskaistu iso täplä, 10 000 uutta asukasta, tiedätte kyllä minne.
Tärkeitä vuosilukuja kirjassa ovat 2000, 2021 ja ennustetussa tulevaisuudessa vuosi 2036.
Helsinki perustaa lukunsa Tilastokeskuksen laskelmiin, jotka valmistuvat maaliskuun puolivälissä, joten viime vuoden 2022 väkimääriä tilastollisesta vuosikirjasta ei vielä löydy.
Kirjan tarkastelu on kuitenkin ajankohtaista näin vuoden juuri vaihduttua. Pääkysymys kuuluu, missä me asuimme vuonna 2021, ja missä me asumme vuonna 2036.
Tulevaisuuden ennusteissa edellä mainittujen kaupunginosien (tai peruspiirien) kasvu toki pysähtyy rajoihinsa. Sen sijaan aivan uusina alueina nousevat väkimäärältään vaikkapa Vuosaaren Meri-Rastila sekä tietysti Malmin lentokenttäalue, joka on päätetty rakentaa asumiselle, toimistoille ja palveluille.
Suurteollisuuden tuotanto ei kasva, se on selvä. Se on lähtenyt Helsingistä aikaa sitten. Hyvä kun pienet tuotannot ja pajat esimerkiksi Herttoniemessä, Pitäjänmäellä tai Suurmetsän Tattarisuolla sinnittelevät jaloillaan.
Energiaa vielä tuotetaan ja tavaraa yhä kuljetetaan, etenkin Vuosaaren ja Länsisataman kaupunginosissa. Keski-Pasilasta ja Pohjois-Pasilasta roinakin tekee lopullista lähtöään, kun esimerkiksi Pohjois-Pasilan varikkoalueita rakennetaan asumiselle.
Jätkäsaari kasvaa kovaa vauhtia Länsisataman entisestä satama- ja konttialueesta asuin-, toimisto- ja palvelukortteleiksi. Kuva vuodelta 2020.
Nopealla ja suurpiirteisellä silmäyksellä tilastoihin voi löytää isoja ja pieniä muutoksia, joista jotkut ovat kokonaiskuvassa vähän huvittaviakin: Esimerkiksi Vuosaaren kaakkoisesta osa-alueesta Uutelasta kerrotaan, että siellä asui 11 ihmistä vuonna 2000, 2010 kuusi, 2020 kahdeksan, ja vuonna 2021 seitsemän ihmistä. Vuonna 2036 siellä ennustetaan jälleen asuvan kuuden ihmisen.
No, on kirjassa Uutelaa isompiakin lukuja, ja aika merkittäviä sellaisia. Pysytäänpä Itä-Helsingin Vuosaaressa ja sen naapurissa Mellunkylässä. Alueet ovat melko tasalukuisesti ”kilpailleet” väestöltään Helsingin suurimman kaupunginosan tittelistä.
Kun Vuosaaressa vuoden 2021 lopussa asui 38 657 helsinkiläistä, ja Mellunkylässä 39 749, tilanne oli niukasti Mellunkylän eduksi. Vuonna 2036 järjestys on jo selkeästi toinen: Vuosaari 47 648, ja Mellunkylä 41 383 asukasta.
Mellunkylä oli siis vuoden 2021 lopussa asukasluvultaan vielä Helsingin suurin, Vuosaari kuitenkin ohittaa sen tulevina vuosina. Ennusteen mukaan vuonna 2036 Vuosaari on kasvanut rutkasti, ja jättänyt Mellunmäen taakseen.
Mellunkylän melkeinpä diminutiivinen, hellyttelevä nimi saattaa hämmentää, mutta ei sen jälkeen, kun todetaan ”kylän” pitävän sisällään Kivikon, Kurkimäen, Vesalan, Kontulan ja Mellunmäen osakaupunginosat.
Vuosaaren Meri-Rastilan hurjaan kasvusuunnitelmaan sisältyy myös nykyisen rakennuskannan purkamista. Kuva purettavaksi aiotusta Meri-Rastilan tie 19:tä vuodelta 2021.
Vuosaaren ennustettu noin 9 000 asukkaan loikka syntyy suurimmaksi osaksi Meri-Rastilan osakaupunginosan väestön melkeinpä tuplaantumisesta, vuoden 2021 reilusta 5 000:sta yli 9 000 asukkaaseen vuonna 2036.
Helsinki julkaisi myös syyskuussa 2021 väestöennusteen, jonka mukaan kaupungin väkiluku kasvaa yli 700 000 asukkaan vuoden 2028 aikana.
Lue lisää: Helsingin väkiluvun ennustetaan ylittävän 700 000:n rajan vuonna 2028
Postipuiston Tähti muunnettiin toimistorakennuksesta asuinkerrostaloksi Pasilan pohjoisosassa. Kuva on vuodelta 2022.
Vuoden 2022 tilastollisen vuosikirjan luvut ovat samansuuntaiset, mutta tarkentuneet, ja pikemmin isompaan päin. Väestöltään vuonna 2036 eniten kasvavien alueiden muutosta kuvaavissa kartoissa mittakaavaa on nostettu 4 500:sta 5 000:een asukkaaseen, ja seuraavaksi eniten kasvavien 4 250:stä 4 500:aan.
Koko Helsingin väestömäärän ennuste on pysynyt vuosien 2021 ja 2022 luvuissa samana: Helsingissä on tarkalleen 754 285 asukasta vuonna 2036.
Entiset satama-, rata-, varikko- ja konepaja-alueet Jätkäsaari, Hernesaari, Kalasatama, Hermanni, Kruunuvuorenranta, Vallila, Keski-Pasila, Ilmala tai Postipuisto eli Pohjois-Pasila nyhjäistiin kuin tyhjästä sen jälkeen, kun satamatoiminnot siirtyivät Vuosaareen.
Kruunusiltoja rakennetaan kovaa vauhtia. Kuva on elokuulta 2022. Sillat johtavat valmistuessaan kantakaupungista muun muassa Korkeasaaren pohjoispuolitse paraikaa kasvavaan Kruunuvuorenrannan osakaupunginosaan Laajasalossa.
Keski-Pasilan entiset rautateiden varikkoalueet ja konepajan tienoo kokevat suuria muutoksia, kun ne rakennetaan asunnoiksi, palveluille ja toimistoille. Päärata asemineen sentään vielä halkaisee Pasilan. Kuva on vuodelta 2020.
Meriliikenteen, rautateiden ja raskaan kumipyöräliikenteen tukitoiminnot ja väylät väistyivät kantakaupungista, ja antoivat tilaa asuntojen, toimistojen, palveluiden ja liikenteen rakentamiselle. Esimerkiksi Hernesaaren (entinen Munkkisaari) väkiluku on kasvanut 2000-luvulla 781:stä 1 181:een, ja vuoden 2036 ennuste on 7 407. Jätkäsaaren vastaavat luvut ovat noin 2 500, 14 200, ja 20 800.
Laitetaanpa tähän joidenkin kasvaneiden ja kasvavien alueiden väestölukuja ”noin-mittarilla” vuosilta 2000, 2021 ja 2036. Vallila 11 100, 16 800, 20 300; Pasila 8 600, 11 200, 24 100; Kallio 25 300, 33 600, 42 300.
Täsmälliset luvut löytyvät vuosikirjasta.
Kallion kasvua selittää se, että toisin kuin kaupunginosajaossa väestöltään tyhjästä nousseet Kalasatama, Sompasaari ja Hanasaari kuuluvat Sörnäisiin, peruspiirijaossa ne lukeutuvat Kallioon. Sen sijaan näiden pohjoispuolinen, vielä rakenteilla oleva Hermanninranta on peruspiirijaossa Vallilaa.
Hermanninrannassa asuu vuoden 2021 nollan asukkaan sijasta 3 700 helsinkiläistä vuonna 2036 ja sen pohjoispuolisessa, Hermannin kaupunginosaan kuuluvassa Kyläsaaressakin lähes 1 500.
Otetaan vielä Pitäjänmäen yritysalue, jossa väestö kasvaa vuoden 2000 noin 2 000:sta noin 6 300:een vuoteen 3036 mennessä, sekä Lauttasaari, jossa väestö kasvaa nykyisestä noin 18 000:sta noin 30 000:een. Lauttasaaressa kasvu sijoittuu Vattuniemeen ja Koivusaareen, joista jälkimmäisessä on tätä nykyä metroasema, mutta ei yhtään asukasta. Vuonna 2036 siellä ennustetaan olevan noin 4 000 asukasta.
Koivusaaressa on jo metroasema. Metro kuljettaa tulevaisuudessa Lauttasaaren länsiosan osakaupunginosan asukkaita ja työntekijöitä. Asukkaita Koivusaaressa lasketaan olevan noin 4000 vuonna 2036. Kuva vuodelta 2017.
Koivusaari vuonna 2006, kun Helsingin ja Espoon rajalle alettiin suunnitella metroasemaa ja asutusta.
Havainnekuvassa on Ikean tavaratalon suunnitelma Koivusaareen.
Ja vielä on mainitsematta se suurin, kaunein, kallein, vihatuin, ja puhutuin: ilmailun tarpeista asunnoiksi muutettava Malmin lentokentän alue. Sen rakentaminen kasvattaa Malmin asukaslukua 10 000:lla nykyisestä noin 30 000:sta lähes 40 000:een. Toisin sanoen Malmi juoksee vuonna 2036 jo Vuosaaren kantapäillä ja on noussut Mellunykylän rinnalle.
Helsinki kasvaa, mutta onneksi sillä on housuissa varaa: Lounais-Sipoosta Helsinkiin vuonna 2009 liitetyssä Östersundomissa on nyt vain 1 700 asukasta. Sen sijaan siellä on paljon rakentamatonta metsää, peltoa ja merenrantaa.
Tilastollisen vuosikirjan julkistusuutisessa esitellään tilastovyöryn keskelle mielenkiintoisia knoppeja vuoden 2021 lopun tiedoista. Esimerkiksi, että Helsingissä oli 382 153 asuntoa, joista vuokra-asuntoja oli 47,4 prosenttia.
Moottoriajoneuvoja oli 351 267, joista henkilöautoja oli 282 239. Helsinki-Vantaalle laskeutui 38 703 lentokonetta. Kaupunginkirjastosta lainattiin 7 849 150 nimekettä. Kirjoista useampi kuin joka kolmas oli lastenkirja.
Tuhatta miestä kohti oli 1 101 naista vuonna 2021, kun heitä vuonna 2020 oli vielä 1 104.
HS kertoi vuonna 2021, kuinka Kruunuvuorenrantaan rakennetaan jättimäistä asuinaluetta, jonne muuttaneille asukkaille oli vielä vain vähän palveluita tarjolla.
Kruunuvuorenrantaa lokakuussa 2020.
Helsingin alueet jaetaan virallisesti 8:aan suurpiiriin ja nämä edelleen 34:ään peruspiiriin, Peruspiireistä muutamat ovat samoja kuin kaupunginosat, toiset taas muodostuvat useistakin kaupunginosista. Peruspiirien rajat noudattavat osittain kaupunginosien rajoja, mutta joten tässä kirjoituksessa puhutaan pääosin ja yleistajuisesti kaupunginosista.
Helsingin tilastollisen vuosikirjan numero 110 tilastotaulukot löydettävissä myös avoimena datana osoitteessa https://hri.fi/fi/