Kortteli­kapakoiden rouhea klassikko tekee odotetun paluun Helsinkiin

Uusi ravintoloitsija aikoo palauttaa Poseidoniin sen vanhan hengen. Yhdessä Katajanokan kaupunginosan uljaimmista jugendlinnoista sijaitsevaa Poseidonia edelsi satamatyöläisten sekä telakka- ja konepajaväen ruokala-kahvila Keula.

Keväällä Katajanokalla avattava uusi ravintola jatkanee Poseidon-teemalla yhdessä kaupunginosan komeimmista jungendlinnoista. Ravintolan sisäänkäynti sijaitsee Kruunuvuorenkadulla oikealla jotakuinkin autojonon etupään kohdalla.

4.1. 10:06 | Päivitetty 4.1. 16:18

Katajanokalla Helsingissä aukeaa keväällä ravintola, joka pyrkii trendeistä poikkeuksellisen kauas pois, nimittäin lähes 120 vuoden taakse. Kyseessä on Satamakatu 5:n Kruunuvuorenkadun puoleinen kiinteistö, jossa viimeksi sijaitsi HOK-Elannon Oluthuone Poseidon.

HOK-Elanto löi Poseidonin ovet kiinni lopullisesti syksyllä ravintolan kitkuteltua sitä ennen muun muassa koronarajoitusten kourissa, HOK-Elannon ravintoloiden aluejohtaja Satu Rytkönen kertoi HS:lle viime lokakuussa.

Ketjun vuokrasopimus päättyi vuoden lopussa, ja nyt kiinteistöön on asettumassa uusi yrittäjä.

”Halu on elvyttää se samaan vanhaan henkeen kuin joka siellä on ollut. Siinähän on alun perinkin ollut ravintola, ymmärtääkseni jo sata vuotta sitten”, ravintoloitsija Markku Kukkonen kertoo puhelimitse.

Ravintolan tshekki-brändin aikainen nimi oli Pivnice Helsinky Poseidon.

Kukkosen mukaan vuokrasopimus ravintolakiinteistön omistajan kanssa on neuvoteltu. Mutkan matkaan on tuonut loppuvuoden iso vesivahinko, joka Kukkosen mukaan on viivästyttänyt ravintolan avaamista.

”Aikaisintaan maaliskuussa”, Kukkonen sanoo avautumisesta.

Kortteliravintola on oikeastaan itseään suurempi kiinteistön sijainnin takia. Komean jugendlinnan on piirtänyt arkkitehti Selim A. Lindqvist ja se valmistui vuonna 1903. Vihreä rakennus avautuu kaupunginosaan saapuvalle heti Tove Janssonin puiston ohitettua.

Talolla on osoitteet kolmen kadun puolella: Satamakatu 5, Luotsikatu 2, ja Kruunuvuorenkatu 1.

Komea on talon nimikin: Aeolus. Hän oli Aeolian saaren kuningas, jolla oli vaimonsa kanssa kuusi tytärtä ja kuusi poikaa. Lisäksi Aeolus oli kreikkalaisessa mytologiassa Hippotesin poika, ja Homeroksen Odysseia-eepoksessa päähenkilö Odysseusta riepottelemien tuulten hallitsija.

Nimi kuvaa hyvin Katajanokan kaupunginosaa. Paikallisten hokeman mukaan nimittäin ”Skattalla tuulee aina”, ja on varmaan Aeolus-jugendlinnan valmistuessa tuullut enemmänkin nykyistä harvemman rakennuskannan vuoksi.

Vaan eipä ole ravintolankaan nimi vähäpätöinen. Poseidon oli kreikkalaisen mytologian mukaan meren, myrskyjen, maanjäristysten ja hevosten jumala.

Uusi ravintoloitsija miettii vanhan nimen mukaelmaa, kuten teki myös HOK-Elanto.

Ravintoloitsija Kirsi Ikävalkon pitäessä kapakkaa 1990-luvulta 2000-luvulle nimi oli yksinkertaisesti Poseidon. HOK-Elannon aloitettua tshekkiläisteemalla nimeksi tuli Pivnice Helsinky Poseidon. Brändin taas muututtua nimi oli Oluthuone Poseidon.

”Kai siinä nimessä sitä Poseidonia käytettäisiin. Rekisteröin jo yrityksen nimeksi Stadin Poseidon”, Kukkonen puntaroi mielessään.

Etenkin Ikävalkon aikana Poseidonin asiakaskunta oli poikkeuksellisen kirjava: oli naista ja miestä, nuorempaa ja varttuneempaa, erikielisiä, eri yhteiskuntaluokista tulevia, kulttuuriväkeä, liikemiehiä, kaikki sulassa sovussa niin kuin korttelikapakalle istuukin.

Tai kuten toimittaja ja Ilta-Sanomien pakinoitsija Jukka Kuikka kantabaariaan kuvaili Yhdet vielä -kirjassa: ”Poseidonin asiakkaat eivät ole yhtään kummempia, vaikka kivenheiton päässä on euromiljonäärien asuntoja ja uuden vierasvenesataman ansiosta myös euromiljoonaveneitä.”

”Paikalla käy säännöllisesti pari professoria tai muuten ylikoulutettua asiakasta. Nämä saiturit juovat kaljan ja lukevat Iltsikan. - - Oikeita Urho-luokan juoppoja Poseidonissa ei juuri käy. Peräkammarin poikia siellä istuu, joskin joillakin on kymmenen peräkammaria.”

Kuikka muistaa myös mainita Poseidonin pianon. Se oli aina vireessä, ja sitä saivat soittaa vain sellaiset, jotka oikeasti osasivat soittaa. Piano lähti sitten Ikävalkon mukana Katajanokalta naapuriin Kruununhakaan, jonne hän perusti ravintolan Piano.

Jugendlinna Aeolusin valmistumisen aikaan, ja paljon sen jälkeenkin, Katajanokka oli kalastajien, satamatyöntekijöiden, ja konepajaväen, siis raskaan työn raatajien aluetta.

He tarvitsivat ruokaa. Poseidonin paikalla oli tuolloin ruokala-kahvila Keula, jonka pari ikkunaa ja kyltin valokuvaaja Eeva Rista on onnistunut taltioimaan pariinkin otokseen vuonna 1970. Varsinaisena kohteena on ollut ilmeisesti talon ulkomaalaustyöt.

Kruunuvuorenkatu 1:n kerrostalon maalaustöiden ajaksi sanomalehdillä suojattu kivijalka. Porttikäytävän yläpuolella Ulkomaalaustöiden erikoisliike K. Silakka Oy:n maalarinkelkka. Oikealla ruokala-kahvila Keulan kyltti.

Kruunuvuorenkadulla oli meneillään lastaus. Kuvassa myös ruokala-kahvila Keulan kyltti ja ovi, joka myöhemmin johti Poseidoniin.

Ravintoloitsija Markku Kukkonen liikkuu likimain oikeassa mittaluokassa arvellessaan, että Poseidonin kiinteistössä on ollut ravintola pitkään. Aivan alusta pitäen näin ei kuitenkaan ole ollut eli 120 vuoden taakse ei sentään palata.

Rakentaja-lehden numerossa 4. vuodelta 1902 nimittäin kerrotaan seuraavaa: ”Osakeyhtiö ’Aeolus’ rakennuttaa uhkeata osaksi 5-, osaksi 6-kerroksista kivitaloa Ruunuvuoren- ja Luotsikadun kulmaan Katajanokalle. Kellarikerroksesta, joka on maanpinnan yläpuolella, on suuri osa järjestetty varastomakasiineiksi.”

Ilmeisesti on niin, että alun perin myös ravintolatilat ovat siis olleet varastoja. Helsingin kaupunginmuseosta ja Hotelli- ja ravintolamuseosta ei löydy enempää tietoa, milloin kivijalan varastot ovat muutettu liiketiloiksi.

A. Nikolajeffin vuonna 1903 ottamasta valokuvasta näkyy kuitenkin, kuinka varastot ovat maanpinnan yläpuolella. Vasta kun katua on korotettu, Kruunuvuorenkadun puoleiset liiketilat ovat laskeutuneet nykyiselleen puoliksi katutason alapuolelle.

Ravintoloitsija Markku Kukkonen kertoo omistavansa Kalliossa neljä ravintolaa, tosin hän pysyttelee itse niiden pyörittämisen sijaan taka-alalla.

”On tavallaan laitettu ravintolat kuntoon taloyhtiöille, kun ne on halunneet eroon aiemmista ravintoloista. Ollaan siistitty, ei olla tehty mitään kahden euron kaljapaikkoja”, hän sanoo.

Koronariesa on ainakin toistaiseksi lientynyt, sen sijaan Katajanokalle on tullut viime vuosina uusia ravintoloita tiuhaan. Millä keinoin ”Possu” tai ”Pose” aikoo pärjätä kilpailussa?

”Jatketaan samoilla linjoilla [kuin Poseidon], ei tehdä radikaaleja muutoksia. Trendikuppiloita on kaupunki täynnä. Mun mielestä sen pitää olla semmoinen vanhahtava. Tämä on tunnekysymys.”

Luotsikadun (vas.), Satamakadun ja Kruunuvuorenkadun rajaamaan kortteliin valmistui arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema jugendlinna vuonna 1903. Kuva on otettu rakennuksen valmistumisvuonna nykyisen Tove Janssonin puiston suunnalta.

Lähteet: Helsingin kaupunginmuseo (Juha Vuorinen), Hotelli- ja ravintolamuseo (Tiina Kiiskinen), Rakentaja-lehti 4/1902, Yhdet vielä – Baarikärpäset kertovat (toim. Jukka Kangas, Like 2005).

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat