Töölöläis­mies yrittää saada koko Helsingin muistamaan, kuka oli Henrik Tikkanen

Suomenruotsalainen kirjailija Henrik Tikkanen nimesi itse teoksiaan helsinkiläisten katujen mukaan, joten nimettäisiinkö Helsinkiin katu hänen mukaansa? Vai olisiko muistonäyttely parempi, tai laatta?

Henrik Tikkanen tunnettiin paitsi kirjailijana, myös Helsinki-aiheisista piirroksistaan.

4.1. 14:17 | Päivitetty 4.1. 14:24

Helsingissä on tehty aloite suomenruotsalaisen kirjailijan ja kuvataiteilijan Henrik Tikkasen muistamiseksi. Tikkanen syntyi 9. syyskuuta vuonna 1924, joten hänen syntymästään tulee kuluneeksi ensi vuonna 100 vuotta.

Kuntalaisaloitteen on tehnyt yksityishenkilö, joka toivoo Helsingin muistavan kulttuuripersoona Henrik Tikkasen ”merkittävää panosta oman kotikaupunkinsa elämän kuvaajana niin kirjallisuudessa kuin kuvataiteessa”.

”On perusteltua mainita Tikkasen olleen erinomainen Helsinki-kuvaaja kaikilla luovuuden osaamisalueillaan. Helsinki esiintyy niin kirjoissa tapahtumapaikkana kuin muissa teoksissa kuvina tai kuvituksena”, töölöläinen Jaakko Ojanne kirjoittaa aloitteessa.

Aloitteessa ehdotetaan erilaisia tapoja Tikkasen muistamiseksi: Helsingin kaupungin taidemuseoon (Ham) koottavaa Tikkasen taiteen näyttelyä, hänen kirjallisen tuotantonsa esittelyä keskustakirjasto Oodissa tai vaikkapa laattojen asettamista Tikkasen osoitetrilogian kohteisiin.

Tikkanen kirjoitti niin kutsutussa osoitetrilogiassa elämänsä kaduista ja osoitteista – tietysti äidinkielellään ruotsiksi: Kulosaarentie 8 (1975), Majavatie 11 (1976) ja Mariankatu 26 (1977).

Trilogiaa seurasi vielä kaksi ”katukirjaa”: Yrjönkatu (1980) ja Henrikinkatu (1982). Mannerheimintietä edelsi Heikinkatu (ruots. Henriksgata), mutta enemmän Tikkanen lienee ajatellut omia syntymänimiään: Georg Henrik.

Vastaavalla tavalla merkittiin J. L. Runegergin entisten asuintalojen osoitteet vuonna 2004, aloitteessa todetaan.

Aloitteessa muistutetaan Tikkasen roolista myös kuvataiteilijana. Kirjojen lisäksi hänet tunnetaan eritoten piirroksistaan Hufvudstadsbladetissa ja Helsingin Sanomissa. Tikkanen vieraili piirtäjänä myös Tukholmassa ilmestyvässä Dagens Nyheterissä. Piirrosten aiheena oli usein Helsinki.

Jälkimmäisessä hän oli vaihdossa Hufvudstadsbladetista ruotsalaisen piirtäjän Björn Bergin kanssa, joka puolestaan tunnetaan Astrid Lindgrenin Vaahteramäen Eemeli -kirjojen kuvittajana. Berg muisteli myöhemmin huvittuneena, kuinka häntä paapottiin Hufvudstadsbladetissa ja majoitettiin hienosti Helsingissä, kun taas Tikkanen lojui puoliksi unohdettuna Bergin murjussa Tukholmassa.

Entä aloite, mitä sille kuuluu?

Ei ole vielä mitään ajateltukaan. Varmaankin joskus vuoden 2024 alussa alkavat miettiä, kaupunginsihteeri Marja-Liisa Rautanen kaupunginkansliasta sanoo.

Aloite on merkitty vastaanotetuksi 4. joulukuuta 2022 Helsingin kaupungin kirjaamossa. Rautasen kautta se on toimitettu lausuntoa varten Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle.

Henrik Tikkanen (1924–1984)

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat