Yrjönkadulle avataan yllättäen merkittävä koti­museo: ”Kurkistus porvaris­kotiin”

Entiseen taidemuseon rakennukseen on kaikessa hiljaisuudessa rakennettu liikemies-, kulttuurivaikuttaja- ja taidemesenaatti Amos Andersonin kotimuseo.

Amos Andersonin kotimuseo avataan keväällä Yrjönkatu 27:ään (vas.). Näkymä talviselta Yrjönkadulta Amos Andersonin taidemuseon edustalta Eerikinkadun suuntaan vuodelta 1969. Silloisen Amos Anderssonin taidemuseon kyltti näkyy kuvassa vasemmalla.

13.1. 15:23

Helsinkiin avataan maaliskuussa uusi kulttuurikohde, Amos Andersons Hem eli Amos Andersonin kotimuseo. Kotimuseon intendentti Kaj Martin ei uskalla vielä sanoa tarkkaa avajaispäivää, mutta arvelee sen sijoittuvan maaliskuun puolivälin tuolle puolen.

”Jos nyt sanon jonkin päivän, mutta jokin meneekin mönkään, niin sitten joudun häpeämään”, Martin lausahtaa.

”Olemme hyvin innoissamme, ja nyt vihdoin pääsemme avaamaan sen. Siitä tulee tosi hieno, eräänlainen kurkistus hyvin eksentrisen henkilön porvariskotiin”, hän kuitenkin uskaltautuu lupaamaan.

Sigrid Schauman: Amos Andersonin muotokuva, 1958.

Kotimuseo asettuu Yrjönkadulle Kamppiin rakennukseen, joka on opittu tuntemaan lähinnä vuonna 1965 avautuneena Amos Andersonin taidemuseona. Taidemuseon toiminta päättyi, kun Andersonin perintöön nojaava Konstsamfundet-yhdistys rakennutti Lasipalatsiin Amos Rex -taidemuseon.

Andersonin rakennuttama, vuonna 1913 Yrjönkadulle valmistunut viisikerroksinen kivirakennus oli kuitenkin myös hänen kotitalonsa. Kemiöläis­syntyinen liikemies, kulttuurivaikuttaja ja taidemesenaatti asui siinä talon valmistumisesta elämänsä loppuun 1961.

Arkkitehti W. G. Palmqvist suunnitteli Amos Andersonin rakennuttaman, vuonna 1913 valmistuneen kivitalon Yrjönkadulle. Talossa toimi aiemmin Amos Andersonin taidemuseo, ja nyt sen ylimpiin kerroksiin on valmistumassa liikemiehen ja kulttuurin tukijan nimeä kantava kotimuseo Amos Andersons Hem.

Amos Anderssonin kotimuseo sijoittuu Yrjönkatu 27:n yläkerroksiin. Talon läpi kulkee Mercatorkuja Forumin suuntaan.

Varsinaiseksi kuolinpaikaksi on merkitty Dragsfjärd. Kemiönsaaressa sijaitsee Söderlångvikin kartano, jossa Anderson vietti lähinnä kesiään. Kartanon päärakennuksessa toimii vuonna 1965 avautunut, Andersonin taidekokoelmaan tukeutuva museo.

Maaliskuussa osaa tuosta noin 400 teoksen kokoelmasta pääsee siis kokemaan myös Helsingissä: ”Lähinnä kahtalaista taidetta: kotimaisia teoksia 1800–1900-lukujen taitteesta ja eurooppalaista taidetta 1500-luvulta 1800-luvulle, paljon italialaista ja alankomaalaista taidetta”, Martin kertoo.

”Anderson oli kiinnostunut erityisesti klassisesta kulttuurista. Kappeliin tulee esille uskonnollisia aiheita. Hän oli innostunut etenkin madonna-aiheesta.”

Kotimuseo sijoittuu viiteen saliin Yrjönkatu 27:n 5:nteen kerrokseen sekä sen yläpuolella sijaitsevaan, Martinin mainitsemaan kappeliin, jonka Anderson rakennutti itselleen vuonna 1926.

Päätoimittaja Amos Anderson työhuoneessaan Hufvudstadsbladetin toimituksessa Läntisellä Heikinkadulla, nykyisellä Mannerheimintiellä vuonna 1927.

Anderson muutti Helsinkiin vuonna 1902. Hän toimi vakuutusalan liikemiehenä ja teollisuusyrittäjänä. Hänen kustantamiaan lehtiä olivat ruotsinkieliset Försäkrings Tidskrift, Dagens Tidning ja Mercator sekä sanomalehti Hufvudstadsbladet, jonka päätoimittaja Anderson oli 1922–1945.

Anderson omisti osuuksia kirjapainoista ja kiinteistöjä Helsingin keskustasta, nykyisen Forumin korttelin alueilta. Hän tuki muun muassa Ruotsalaista teatteria, Helsingin Taidehallia ja Villa Lantea Roomassa.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän kansanedustaja Anderson oli vuosina 1922–1927. Hän testamenttasi omaisuutensa Föreningen Konstsamfundetille, joka on tukenut ja tukee yhä monella tapaa kulttuuria sekä ylläpitää muun muassa Amos Rex -taidemuseota Lasipalatsissa Helsingissä.

Amos Rex pyörittää myös tulevaa kotimuseota.

Lue lisää: Mikä on Amos Rexin salaisuus?

Felix Nylundin suunnittelema pöytämitali vuorineuvos Amos Andersonin 60-vuotissyntymäpäivän kunniaksi vuodelta 1938.

”Anderson asui yksin, ystävättäriä hänellä kyllä oli. Alkuperäisiksi saleja ei palauteta, se olisi mahdotonta, mutta Andersonin aikaiseen henkeen kuitenkin. Salonki ja työhuone ovat säilyneet alkuperäisinä”, Martin kertoo.

Anderson hankki omistukseensa myös huvilan Meilahden Tamminiemestä 1920-luvulla. Vuonna 1940 hän lahjoitti rakennuksen Suomen valtiolle tasavallan presidenttien virka-asunnoksi. Talossa asuivat presidenteistä Risto Ryti, Gustaf Mannerheim (jolla oli koti toisaallakin) ja Urho Kekkonen, jonka kotimuseona huvila nykyisin toimii osana Suomen kansallismuseota.

Kyösti Kallio ehti kuolla ennen kuin olisi muuttanut Tamminiemeen, ja J. K. Paasikivi taas piti käytännöllisempänä asua keskustan Presidentinlinnassa Pohjoisesplanadilla. Intendentti Kaj Martin kertoo, että Anderson kuitenkin lahjoitti huvilan juuri Ylivieskassa syntynyttä ja vuonna 1940 kuollutta Kalliota ajatellen:

”Anderson piti Kalliosta. Molemmat oli landelta.”

Amos Andersonin kotimuseon logo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat