Paikallaan jököttävä harmaa­haikara ei anna periksi Tammi­salossa

Tammisalossa majailee harvinaisen itsepäinen harmaahaikara. Sitä ei kiinnosta etelänloma, vaikka välillä haikara on joutunut värjöttelemään pakkasessa.

Harmaahaikara valmiina syöksymään, jos vedessä vilahtaa kala. Haikara tarvitsee noin viitisensataa grammaa kalaa päivässä selviytyäkseen.

13.1. 16:26 | Päivitetty 13.1. 16:39

Monissa suomalaisissa kodeissa on tänä vuonna jouduttu pärjäämään normaalia vilpoisemmissa oloissa, kun sähkönhinta on kivunnut taivaisiin. Joidenkin mielessä on saattanut käydä ajatus, että jossakin lämpimämmässä maassa saattaisi olla mukavampaa asua.

Mutta, eipä vielä luovuteta. Kyllä tässä pärjätään.

Mallia näyttää itähelsinkiläisessä Tammisalossa, Tiiliruukinlahdella asusteleva harmaahaikara, joka sitkeästi pysyy Suomessa, vaikka sen muut kaverit – sanotaanko luuserikaverit – ovat paenneet lämpimämpiin maihin.

”Siellä se seisoo jään reunalla ja näyttää siltä, että ajattelee, periksi en anna, perkele”, sanoo lähistöllä asuva Timo Niukkanen, joka ikuisti haikaran valokuvaan.

”Se on kuin harmaahaikaroiden Saarijärven Paavo, sitkeä.”

Niukkanen on kuvannut tätä Degerön kanavan suulla asuvaa haikaraa joulukuusta asti ja tehnyt siitä päivityksiä Facebookiin. Monia kommentoijia on mietityttänyt, miten tämä itsepäinen harmaahaikara selviytyy pakkasoloissa. Normaalisti harmaahaikarat muuttavat lämpimämpiin oloihin kylmimmän talven ajaksi.

Birdlife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivanen kertoo, että syytä huoleen ei ole, jos lahti pysyy sulana.

”Jos harmaahaikara saa kalaa, se pärjää.”

Harmaahaikara tarvitsee noin viitisensataa grammaa kalaa päivässä, mutta pärjää muutaman päivän vähemmälläkin.

Aiheesta on virinnyt paikallista Facebook-keskustelua. Jotkut Facebook-kommentoijat kertoivat vieneensä haikaralle pikkukaloja pahimpien pakkasten aikaan. Tästä ei Toivasen mukaan ole haittaa, kunhan pitää huolen, ettei häiritse lintua.

”Mutta ei sitä tarvitse ruokkia, kyllä se osaa siirtyä muualle, jos ruokaa ei löydy.”

Harmaahaikaroita Syvännesaaressa vuonna 2020. Harmaahaikarat noudattivat kuuliaisesti turvavälejä, olihan koronaepidemian pahin aika.

Toivasen mukaan harmaahaikaroiden määrä Suomessa on lisääntynyt erittäin voimakkaasti 2000-luvulla. Kesäisin Suomessa asustelee vakituisesti noin 3000 harmaahaikaraa.

Loppukesästä haikaroiden määrää lisäävät etelästä tulevat vierailevat tuttavuudet, jotka tulevat Suomeen kartoittamaan uusia asuinalueita. Syksyllä ne kuitenkin livahtavat takaisin lämpimämpiin paikkoihin. Vain joitakin haikaroita jää talveksi Suomeen.

”Leutona talvena niitä voi talvehtia muutamia kymmeniä Suomessa. Ankarana ei välttämättä ollenkaan.”

Toivasen mukaan yksi syy sille, että haikaroita näkee Suomessa yhä useammin myös talvisin, on ilmaston lämpeneminen. Sulia ruokapaikkoja on tarjolla myös talvella.

Mitä tulee Tiiliruukinlahdella majailevaan Saarijärven Paavoon, sen mahdollisuudet selvitä näyttävät toistaiseksi hyviltä.

”Kanava jäätyy todella harvoin, koska siinä on virtaus”, kertoo Timo Niukkanen.

”Veikkaan, että se selviytyy, kun se selviytyi joulukuun ja tammikuun alun kovista pakkasistakin.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat