Köyhän opiskelijan äiti lähetti kirjeen Kekkoselle – Pian löytyi asunto Presidentin­linnan naapurista

Papiksi opiskellut Esko Väyrynen sai opiskelija-asunnon presidentti Urho Kekkoselta. Hän asui Päävartiossa koko opiskeluaikansa. Presidentillä oli tapana tentata opinnoista aina lukuvuoden päätteeksi.

Päävartioston julkisivu kuvattuna vuonna 2012. Rakennuksessa asui 1950-luvulla pääosa Presidentinlinnan henkilökunnasta.

18.1. 7:00 | Päivitetty 18.1. 13:47

Viime viikolla Helsingin Sanomissa julkaistiin meteorologian professori Eero Holopaisen muistokirjoitus. Holopainen kuoli 29. marraskuuta 85-vuotiaana.

Muistokirjoituksessa oli eräs varsin kiinnostava kohta: Holopainen oli saanut opiskelija-asunnon itseltään presidentti Urho Kekkoselta. Pidettiinpä Holopaisen pienimuotoiset häätkin Presidentinlinnassa.

Opiskelijalle tarkoitettu huone ei sentään sijainnut itse Presidentinlinnassa, vaan Päävartiossa. Sisäänkäynti oli Mariankatu 1:ssä.

Eikä Holopainen ollut suinkaan ainoa Kekkosen hyyryläinen, kertoo Holopaisen silloinen kämppäkaveri rovasti Esko Väyrynen, 87.

Väyrynen työskenteli 17 vuotta Keravan seurakunnan kappalaisena ja asuu yhä kaupungissa.

”Tiedän 18 opiskelijaa, jotka saivat kortteerin. Kaksi heistä oli naisia. Aluksi opiskelijat olivat kainuulaisia, mutta myöhemmin valittiin myös muita”, sanoo Väyrynen.

”Aluksi ajatuksena oli, että asunnossa saa asua koko opiskeluajan. Myöhemmin presidentinkanslia siirsi asukasvalinnan Pohjois-Pohjalaiselle Osakunnalle, jolloin aika rajattiin kahteen vuoteen.”

Lue lisää: Tässä on harvinainen hää­kutsu Presidentin­linnaan: ”Äiti oli säästänyt kaikenlaista"

Kekkonen oli Kainuusta kotoisin, ja hänen ajatuksenaan oli tukea oman maakuntansa lahjakkaita mutta vähävaraisia nuoria. Väyrysen mukaan idean presidentti sai maakuntamatkallaan Kainuuseen vuonna 1957.

”Kekkonen tapasi Eeron koulun rehtorin Uuno Sepon ja kysäisi, kuinka voisi auttaa nuoria. Rehtori oli sanonut, että opiskelijoiden asuntopula oli hyvin vaikea ja että sinullahan niitä huoneita riittää”, Väyrynen kertoo.

Niin Eero Holopaisesta tuli ensimmäinen opiskelija, joka sai presidentiltä ilmaisen kortteerin.

Presidentti Urho Kekkonen kahvitteli papin kanssa huhtikuussa 1957.

Puolankalainen Esko Väyrynen oli toinen.

”Olin armeijassa, kun sain ajatuksen lukea papiksi. Palvelustoverini oli valmis pappi, ja hän kannusti minua.”

Matkassa oli yksi suuri mutta: perheellä ei ollut rahaa. Kun Väyrynen lähetti laskelmansa opiskelukustannuksista äidilleen, tämä kauhistui.

Kerran äiti oli lypsämässä perheen lehmää ja mietti kuumeisesti, miten poika saataisiin opintielle.

”Yhtäkkiä hän kuuli äänen: ’Kirjoita Kekkoselle’. Ajatus oli niin hullu, ettei äiti kertonut siitä edes isälleni ja vannoi, että jos yritys ei onnistu, niin hän ei tekoa paljasta edes kuolinvuoteellaan.”

Salainen kirje lähti Presidentinkansliaan. Kansliassa kirje luettiin, minkä jälkeen sieltä soitettiin Puolangan sosiaalisihteerille. Sihteeriltä saatiin tiedot perheen vähävaraisuudesta.

Väyrynen ei äidin tempauksesta tiennyt, joten presidentin kiinnostus tuli puun takaa.

”Silloinen mielitiettyni ja nykyinen vaimoni oli töissä Puolangan postissa ja sai tietää presidentinkanslian uteluista. Hän lähetti tiedon minulle armeijaan ja kysyi, että mitä olen oikein tehnyt.”

Lopputulema kuitenkin oli, että teologian opiskelija Esko Väyrynen asteli Mariankatu 1:een syksyllä 1957 ja tapasi Eero Holopaisen, josta tuli hänen kämppäkaverinsa kolmeksi vuodeksi.

Presidentti halusi omakohtaisesti tavata nuorukaiset. Holopaisen oli kuitenkin kaatanut petiin aasialainen influenssa, joten Väyrysen piti mennä yksin.

Kaiken lisäksi ilmoitus tapaamisesta oli tullut aivan viime hetkessä, eikä Väyrynen ehtinyt vaihtaa vaatteitaan.

Presidentin adjutantti opasti nuorukaista keltaisen salin oven takana, kuinka tulee toimia, ja yhtäkkiä Väyrynen oli huoneessa kahden tasavallan presidentin kanssa.

”Kekkonen oli odotellut minua jo tunnin. Oli se aika erikoinen tilanne, että tasavallan presidentti odottelee kainuulaista ylioppilasta. Tapaamisessa puhuimme lähinnä minun alkavasta opiskelustani.”

Esko Väyrynen kuvattuna Päävartion edessä vuonna 2013.

Väyryselle ja Holopaiselle koitti uusi audienssi paria kuukautta myöhemmin Tamminiemessä, jossa syötiin lounas ja juotiin kahvit presidenttiparin kanssa.

Kekkonen joi ykkösolutta, ja sitä tarjottiin myös opiskelijavieraille.

”Ei me oltu sellaista juotu ennen. Aina kun hörpättiin lasista, niin se täytettiin”, Väyrynen kertoo.

”Kun lähdettiin pois, Eero tokaisi: ’Mikäs maalaisliittolainen se sellainen on, joka ei maitoa tarjoa’.”

Tavaksi tuli, että Kekkonen otti hyyryläisensä vastaan aina syys- ja kevätlukukausien päätteeksi.

Presidenttiä kiinnosti opintomenestyksen lisäksi, olivatko nuoret miehet ottaneet osaa osakunnan rientoihin. Hän itse kun oli ollut ahkera osakuntalainen.

Vuodet vierivät. Sekä Holopainen että Väyrynen avioituivat.

Kämppäkaveruus päättyi, kun Holopainen muutti Tukholmaan tekemään väitöskirjaa. Kun hän valmistui ja sai professuurin, Kekkonen lähetti onnittelukirjeen.

Väyrynenkin muutti, sillä hän sai nuorikkonsa kanssa päävartiosta suuremman asunnon. Pariskunta muutti talonmiehen asuntoon, ja Väyrynen alkoi tehdä myös talonmiehen hommia.

Presidentti Urho Kekkosen puoliso Sylvi Kekkonen kuvattuna Tamminiemessä marraskuussa 1956.

”Sitten kerran Sylvi Kekkonen tokaisi, että otettiinko me poika tänne opiskelemaan vai työtä tekemään. Sitten palattiin vanhaan järjestelyyn.”

Väyrynen vihittiin papiksi joulukuussa 1964. Läsnä tilaisuudessa oli lähes koko Presidentinlinnan väki, mutta Kekkonen ei paikalle päässyt.

Väyrynen halusi vielä henkilökohtaisesti kiittää presidenttiä ja varasi audienssin tammikuussa.

”Kun Urho näki minut, hän tokaisi: ’Nyt on sitten se takki päällä, jota on niin hartaasti hankittu’. Se oli viimeinen kerta, kun tapasin hänet henkilökohtaisesti.”

Oikaisu 18.1.2013 kello 11.25: Otsikossa kirjoitettiin aluksi virheellisesti, että kirjeen presidentti Kekkoselle olisi lähettänyt opiskelija. Tosiasiassa kirjeen lähetti opiskelijan äiti. Kekkonen ei myöskään ollut läsnä Väyrysen pappisvihkimyksessä

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat