Miksi metallinen sirppi halkoo taivasta Puna­vuoressa? Siihen liittyy monta kertomusta

Miksi talon katolla möllöttää kuunsirppi Helsingin Punavuoressa? Talon seinässä kalligrafinen teksti kertoo rakennuksen käyttötarkoituksesta tarkemmin.

Sirppi halkoo Punavuoren taivasta Fredrikinkadun ja Uudenmaankadun kulmauksessa.

19.1. 10:02 | Päivitetty 19.1. 10:21

Kuunsirppi ja mielenkiintoinen kalligrafinen kuvio talon seinässä herättävät kadulla kulkijan mielenkiinnon Helsingin Punavuoressa, ainakin jos sattuu katsomaan asvaltin sijasta ylöspäin.

Sirppi halkoo taivasta talon katolla kuin kuu, se vaikuttaa selvältä, mutta seinän kuviointi ei tahdo avautua monellekaan kulkijalle. Kysytäänpä talon omistajan edustajalta, mistä on kysymys.

”Se on kuunsirppi. Symboli pitää sisällään monta eri kertomusta, jotka liittyvät islamin ajanlaskuun ja siihen, että kuu opastaa ihmisiä . . . Onko uusi kuu vai ei”, Suomen Islam-seurakunnan puheenjohtaja Gölten Bedretdin kertoo.

Millaisia kertomuksia?

”Kyllä nämä kaikki on minulle lapsena opetettu, mutta en minä niitä kaikkia enää muista”, Bedretdin naurahtaa.

Suomen Islam-seurakunnan puheenjohtaja Gölten Bedretdin.

Kuunsirppi-symboli esiintyy monissa islaminuskon pyhissä tekstiileissä, kuten viireissä ja islamilaisten valtioiden lipuissa. Kuun kierto ja kulloinenkin asento määrittävät ajanlaskua ja muun muassa ramadanin ajankohdan.

Uudenmaankadun ja Fredrikinkadun kulmauksessa sijaitseva rakennus on Suomen Islam-seurakunnan toimitalo. Vuonna 1960 valmistunut rakennus on muslimien tärkeä kohtaamispaikka Helsingissä.

”Moskeijassa käy noin 50–70 ihmistä rukoushetkissä, joita on yksi keskipäivän rukous ja perjantairukous. Rukoushetkissä käy monia kansallisuuksia, bangladeshilaisia, irakilaisia, syyrialaisia, turkkilaisia . . . Ovet ovat avoinna kaikille muslimeille”, Bedretdin sanoo.

Saarnat pidetään tataarin kielellä ja rukoushetket arabiaksi.

Lue lisää: Gölten Bedretdin johtaa tataareita ja Suomen Islam-seurakuntaa

Lue lisää: Näin vähemmistöt muokkasivat Stadia

Katutasossa on tavanomaisia, minkä tahansa kantakaupungin kivijalasta tuttuja kauppaliikkeitä. Sen sijaan yläkerroksissa on erilaisia tataarikulttuuriin liittyviä toimintoja.

”Talossa on juhlatila, toimistotiloja, ja erilaisia tiloja, joissa kokoontuu muun muassa lapsia, eläkeläisiä ja kirjallisuuspiiri. Meillä käy myös paljon monenlaisia vierailijoita, kuten koululaisia, päiväkotilapsia ja yliopistoväkeä.”

Suomen Islam-seurakunnan toimitalo Uudenmaankadun ja Fredrikinkadun kulmauksessa.

Jos ulkoseinän kalligrafisen kuvion merkitys jääkin suurimmalle osalle kadunkulkijoista tuntemattomaksi, vanha arabiankielinen teksti on muslimeille sitäkin merkityksellisempi. Sanoihin on ladattu melkeinpä koko uskonnon ydinlause.

”Siinä lukee, että on olemassa vain yksi Jumala ja Muhammed on Hänen profeettansa”, Bedretdin tulkkaa.

Suomen kielessä on käytetty profeetan nimestä muotoa Muhammed. Islamin ja arabian kielen asiantuntijoiden mukaan Muhammad-muoto on translitteraatioltaan lähempänä klassista arabiaa, jossa on vain a-, i-, ja u-vokaalit.

Bedretdin kertoo, että teksti aseteltiin seinälle vasta jälkeenpäin, myöhemmin kuin esimerkiksi sirppi katolle. Se signaloi muslimeille talon tarkoitusta.

”Talo ei ole ulkomuodoltaan moskeijan näköinen. Ja kun kävelee kadulla, ei välttämättä näe edes sitä kuunsirppiä.”

Puheenjohtaja Gölten Bedretdin hallituksen huoneessa Suomen Islam-seurakunnan talossa vuonna 2020.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat