Aleksis Kiven kadulla sijaitsee kerrostalo, jonka historia muistuttaa sodan kärsimyksistä

Rintamamieskerrostaloon Alppiharjussa muutti sotainvalideja ja -leskiä, Karjalan evakkoja sekä rintamamiehiä.

Neuvostoliiton hyökkäyssodan suomalaiset uhrit saivat muistolaatan Aleksis Kiven katu 4–8:aan Helsingin Alppiharjussa.

18.1. 11:22

Alppiharjuun Helsingissä on kerrostalon seinään kiinnitetty muistolaatta. Sen tarkoitus on muistuttaa Suomen jälleenrakentamisesta Neuvostoliiton sodassa suomalaisille aiheuttamien tuhoamisten ja alueluovutusten jälkeen.

Aleksis Kiven katu 4–8 on rintamamieskerrostalo, jollaisia rakennettiin omakotitalojen lisäksi 27 myös Helsinkiin. Niitä rakennettiin myös muun muassa Pohjois-Haagaan, Oulunkylään, Herttoniemeen ja Roihuvuoreen.

HS kertoi näiden talojen asukkaista vuonna 2021.

Lue lisää: Tällaisia ovat Helsingin vähän tunnetut rintamamies­kerrostalot

Jatkosodan jälkeen 11 prosenttia Suomen väestöstä oli ilman asuntoa alueluovutusten ja pommitustuhojen vuoksi. Kysymys ratkaistiin luovuttamalla maata rintamamiehille, kaatuneiden omaisille sekä evakoille, asunto-osakeyhtiö muistuttaa vuoden 2023 alussa kiinnitetystä laatasta kertovassa tiedotteessa.

Näille tonteille nousivat pitkälti talkootyönä kaikkien tuntemat rintamamiestalot tehokkaasti suunniteltujen tyyppipiirustusten mukaan. Samalla pidettiin syrjäseutuja asuttuina ja luotiin kaupunkien liepeille yhtenäisiä omakotialueita.

Kuitenkin vuonna 1949 hyväksyttiin eduskunnassa laki, jonka mukaan voitiin myöntää lainaa kerrostalon rakentamiseen sellaisille asunto-osakeyhtiöille, joiden osakkaat olisivat olleet oikeutettuja rintamamiestonttiin.

HS kertoi Aleksis Kiven kadun talosta vuonna 2017, kuinka sen asukkaiden tarinat kertovat suomalaisen yhteiskunnan ja Helsingin historiallisista muutoksista. Talon ensimmäiset asukkaat 1950-luvulla olivat sotainvalideja ja -leskiä, Karjalan evakkoja sekä rintamamiehiä.

HS kertoi vuonna 2017 Aleksis Kiven katu 4–8:ssa Oili Räisäsestä (peilissä) Peilin vieressä on kuva Räisäsen edesmenneestä aviomiehestä Raimosta. Raimo ja Oili menettivät lapsuudenkotinsa sotien jälkeen: Raimon perhe oli kotoisin menetetyn Karjalan Viipurista ja Oilin Säkkijärveltä. Raimon valokuvan alle on seinään kiinnitetty karjalaisen siirtoväen muistomitalit.

Pienin asunto oli 30 neliötä ja suurin 78 neliötä, HS:n jutussa kerrotaan.

Lue lisää: Yhden talon tarinat

Mahdollisuuden rintamamieskerrostalojen rakentamiseen siunasi vuonna 1949 hyväksytty laki mahdollisuudesta myöntää laina asunto-osakeyhtiölle, jos sen asukkaat olisivat olleet oikeutettuja rintamamiestonttiin.

Rintamamieskerrostalojen taloyhtiöt ovat nykyisin tavallisia asunto-osakeyhtiöitä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat