Upea huvila-alue sijaitsee liian lähellä presidentin virka-asuntoa – Siksi se aidataan pian

Mäntyniemen virka-asunnon naapurissa sijainneiden huviloiden purkamista perusteltiin presidentti-instituution suojelemisella. Uudessa kaavaluonnoksessa huviloiden alueet liitetään Mäntyniemen tonttiin ja koko vartioitu alue aidataan, jolloin keskeinen purkuperuste joidenkin mielestä poistuu.

Presidentin Mäntyniemessä sijaitsevan virka-asunnon naapurissa sijaitsevan, myytäväksi, purettavaksi ja siirrettäväksi aiotun Villa Granvikin määränpää on yhä avoin.

20.1. 11:00 | Päivitetty 20.1. 13:19

Tasavallan presidentin Mäntyniemen virka-asunnon naapurissa Helsingin Meilahdessa sijainneiden kahden kiistellyn ja purettaviksi päätyneen huvilan alueella näkyy jälleen hiljaista liikehdintää.

Mäntyniementiellä sijainneen, Villa Granvikin eli Päivärannan vuonna 1912 valmistuneen ”Ylähuvilan” tapauksessa liikehdintä on päättynyt, sillä rakennus on purettu. Sen sijaan arvokkaammaksi katsottu, 1885 valmistunut päärakennus seisoo vielä kivijalallaan.

Osoitteessa Mäntyniementie 2–4 sijainneiden huviloiden alueesta on nyt valmistunut niin kutsuttu ”Päivärannan alueen pihasuunnitelmaluonnos”. Mutkat suoristaen Helsingin kaupunkiympäristön toimialan valmistelemassa suunnitelmassa huviloiden maa-alue liitetään presidentin virka-asunnon Mäntyniemen tonttiin.

HS kertoi upean huvila-alueen loiston päivistä huhtikuussa 2021.

Lue lisää: Entiset loisto­huvilat saamassa purku­tuomion presidenttien turvallisuuden vuoksi – Työväen satumaiset kesät vaihtuivat autioon hiljaisuuteen Meilahdessa

Asemakaava-asiana valmistellun suunnitelman saatekirjeessä sanotaan seuraavaa:

Tasavallan presidentin virka-asunnon kiinteistön (Mäntyniemi) ja sen itäpuolella sijaitsevan Päivärannan alueen asemakaavat muutetaan vastaamaan virka-asunnon nykyisiä tarpeita.

Päivärannan alue sekä alueiden edessä olevaa vesialuetta liitetään Mäntyniemen kiinteistöön, jolloin muodostuu uusi tontti. Koko alueen käyttötarkoitus muutetaan asuin-, edustus-, ja hallintorakennusten korttelialueeksi.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Ei oikeastaan mitään. Kuten yksikön päällikkö Tuomas Eskola kaupunkiympäristön toimialalta HS:lle puhelimitse muotoilee: ”Se on kiinteistötekninen järjestely. Presidentin kanslian kanssa on sovittu, että aluetta on helpompi hallita, jos ne [Mäntyniemi ja huviloiden alue] ovat samaa kiinteistöä.”

Mäntyniemen ja sen naapureiden maa-alueet omistaa kokonaisuudessaan Suomen valtio. Helsingin kaupunki lahjoitti tasavallan presidentin virka-asunnon naapurialueet sille vuonna 2019. Maassa vietettiin tuolloin tasavallan presidentti -instituution 100-vuotisjuhlaa.

Rakennukset jäivät kuitenkin Helsingin hallintaan. Vuonna 2021 kaupunki ilmoitti haluavansa purkaa rakennukset. Helsingin kiinteistöstrategian mukaisesti kaupunki pyrkii myymään tai vähintään vuokraamaan kiinteistöt, joille sillä itsellään ei ole käyttöä.

Purettu, vuonna 1912 valmistunut Päivärannan eli Villa Granvikin ”Ylähuvila”. Kuva on vuodelta 2021.

Tämä koski myös tyhjiksi jääneitä Villa Granvikia eli Päivärantaa ja sen ”Ylähuvilaa”. Rakennukset oli suojeltu ankaralla sr-1-merkinnällä. Helsinki haki poikkeamislupaa purkamiselle perustellen sitä presidentti-instituution turvallisuudella. Huvilat sijaitsivat vain noin 40 metrin etäisyydellä presidentin virka-asunnosta.

Lue lisää: Entiset loisto­huvilat saamassa purku­tuomion presidenttien turvallisuuden vuoksi

Purkuaikeista valitettiin, näin teki esimerkiksi Vähä-Meilahti-seura, mutta lopulta Helsinki haki poikkeamisluvan aina korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) kautta.

Myös julkisuudessa purkamisesta keskusteltiin. Kulttuuriperinnön tuhoamista paheksuttiin.

Vuoden 2022 alussa myös sisäministeriö pani sormensa soppaan tekemällä muutoksen naapurialueella liikkumista ja oleskelua koskevaan asetukseen: Liikkuminen Päivärannan alueella ilman presidentin kanslian lupaa tuli rangaistavaksi.

”Kiinteistöillä ei ollut käyttöä kaupungille. Rakennuksissa pyöri kaikenlaista porukkaa. Nyt kun Mäntyniemi ja huvila-alueet yhdistetään yhdeksi tontiksi, tulee mahdolliseksi muun muassa koko alueen aitaaminen”, Tuomas Eskola toteaa.

Mäntyniemen huoltokuljetukset ohjattaisiin tuoreessa, naapurikuulemisessa paraikaa kiertävässä pihasuunnitelmassa, Päivärannan tontin kautta. Aidasta myös Eskola arvelee, että se voi jäädä pysyväksi.

Tähän tietoon Mäntyniemen jo muutenkin tehokkaasta vartioinnista ja pihasuunnitelmassa esitetystä aidasta tarttui sitten Vähä-Meilahti-seura. Tammikuussa päivätyssä, kaupungin naapureille osoittamaan lausuntopyyntöön seura vastasi:

Nyt käsillä olevan asemakaavaluonnoksen mukaan alue tullaan aitaamaan. Nämä toimet, yhdessä alueella jo nyt toteutettavan poliisin teknisen valvonnan kanssa, tarkoittavat seuran käsityksen mukaan sitä, että Mäntyniemen turvallisuus Päivärannan suunnasta tulee riittävässä määrin varmistetuksi. Poikkeamispäätöksen ja huvilan purkamisen ”erityinen syy” on siis poistunut.

Uusi tie ja portti Mäntyniemen tontille muodostavat toimivan yhteyden Mäntyniemen ja huvilarakennuksen välille. Purkamatta jättäminen edellyttää tietenkin, että rakennus kunnostetaan ja sen ylläpitoon sitoudutaan vuosikymmeniksi eteenpäin. Rakennuksen käyttötarkoitus tulee määritellä siten, että se liittyy Mäntyniemen asemaan tasavallan presidentin virka-asuntona.

Marraskuussa 2021 HS uutisoi, että Helsingin kaupunki myy Villa Granvikin asuinkäyttöön. Tarjouskilpailu oli määrä avata vuoden 2022 aikana. Ehdoksi ostajalle asetettiin, että tämä purkaa, siirtää ja kokoaa rakennuksen uuteen paikkaan Meilahden huvila-alueella.

Ennen kauppoja kaupunki kertoi määrittävänsä huvilalle uuden rakennuspaikan Meilahden huvila-alueen kaavan tarjoamista viidestä mahdollisesta. Paikkaa ei ole vielä määritetty.

Lue lisää: Helsinki alkaa etsiä ostajaa presidentin virka-asunnon vierestä Meilahdessa siirrettävälle hirsi­huvilalle

Villa Granvikia ei ole vielä pantu myyntiin, arkkitehti Marina Fogdell Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta kertoo puhelimitse: ”Ei ole myynnissä vielä. Kaupunkiympäristön toimiala järjestää jatkossa hakumenettelyn.”

”Jos aiot kirjoittaa [Villa Granvikin] alueesta jotakin, sinun on ehdottomasti kysyttävä presidentin kansliasta. Presidentin kanslia on hakijatahon edustaja tässä hankkeessa”, Fogdell opastaa.

Ryhdytäänpä villiksi ja siirrytään käytännöstä teoriaan: Nyt kun Villa Granvikin alue liitetään osaksi Mäntyniemen tonttia, kun alue aidataan, kun rakennus ei nähtävästi sulje huoltotietä, kun kanslia jo toivoi venevajan säilyttämistä . . .

Miten olisi, linnanvouti Ismo Siikaluoma: onko mahdollista, että tasavallan presidentin kanslia haluaisikin säilyttää Villa Granvikin nykyisellä paikallaan?

Tasavallan presidentin kanslian viestintä välitti Siikaluoman vastauksen HS:lle sähköpostitse:

”Helsingin kaupunki on lahjoittanut Päivärannan tontin tasavallan presidentin kanslialle 28. 2. 2020. Lahjan antaja (Helsingin kaupunki) on pidättänyt itsellään omistus- ja hallintaoikeuden alueella oleviin rakennuksiin pl. mainittu venevaja. Näin ollen rakennuksiin liittyvistä asioista päättää Helsingin kaupunki.”

Päivärannan historiallinen venevaja rakennettiin 1800–1900-luvun vaihteessa. Presidentin kanslian toiveesta se on päätetty säilyttää.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat