Yksi Helsingin yleisistä saunoista ei saanut suojelu­päätöstä: ”Puheissa saunoja kyllä arvostetaan”, huokaa yrittäjä

Sauna Hermanni täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Yrittäjä Mika Ahosta harmittaa saunakulttuurin arvostuksen puute. Kotiharju ja Arla saivat suojelupäätöksen, mutta Hermanni ei.

Helsingissä on jäljellä enää kaksi perinteistä korttelisaunaa: Kotiharju ja Sauna Hermanni. Kuvassa Hermannin pesutilat.

20.1. 12:23 | Päivitetty 20.1. 13:11

Helsingin yleiset saunat nousivat viime vuonna puheenaiheeksi. Vuodesta 1929 saakka kylpijöitä palvellut Arlan sauna joutui sulkemaan ovensa lämmitykseen käytetyn kaasun hinnannousun takia.

Syynä taloudellisiin vaikeuksiin oli ensin koronaepidemia ja viimeisenä niittinä Venäjän hyökkäys Ukrainaan, mikä aiheutti energiakriisin.

Museovirasto heräsi ja ehdotti Arlan ja Kotiharjun saunojen suojelemista. Yhtenä pontimena oli suomalaisen saunaperinteen valinta Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon joulukuussa 2020.

Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi Museoviraston esityksen vajaa viikko sitten.

Sauna Hermanni sijaitsee Helsingin kaupungin omistamassa asuintalossa osoitteessa Hämeentie 63.

Helposti unohtuu, että Helsingissä on vielä kolmaskin perinteinen korttelisauna: Sauna Hermanni. Se ei ole yhtä vanha kuin Kotiharju ja Arla: Hämeentie 63:ssa sijaitseva sauna on perustettu vuonna 1953.

Sauna Hermanni täyttää siis tänä vuonna 70 vuotta.

Saunayrittäjä Mika Ahonen on sekä tyytyväinen että tyytymätön kahden yleisen saunan suojelemiseen.

”Olen erittäin iloinen Kotiharjun ja Arlan suojelemisesta. Olin itse molempien saunojen vakiokävijä ennen kuin aloin pyörittämään Sauna Hermannia kymmenen vuotta sitten”, Ahonen sanoo.

”Mutta surullinen olen siitä, että arvostusta saunakulttuurille osoitetaan vasta, kun Arla on jo poissa. Puheissa saunoja kyllä arvostetaan, varsinkin ennen vaaleja, mutta sitten ne unohdetaan. Tämä näkyi myös mitättömissä koronatuissa.”

Ahonen kertoo toisenkin esimerkin: Helsingin kaupunki on antanut yleisille saunoille tukea. Kun Arla lopetti, sen 8 000 euron osuus pyyhittiin pois budjetista.

”Rahan olisi voinut jakaa meille vielä olemassa oleville. Summahan ei ole iso, mutta se olisi ollut konkreettinen osoitus arvostuksesta.”

Mika Ahonen on aiemmalta ammatiltaan luokanopettaja. Sauna Hermannin yrittäjänä hän ollut vuodesta 2013.

Ahonen myös ihmettelee Museoviraston kantaa siitä, ettei Sauna Hermannin suojelua ole edes harkittu. Hermanni edustaa kuitenkin korttelisaunaperinnettä, joka oli vielä 1950-luvulla voimissaan.

Asunnoissa ei vielä ollut kylpyhuoneita, jotka yleistyivät vasta 1960–1970-lukujen rakennuskannassa. Ihmiset peseytyivät kunnolla kerran viikossa korttelisaunoissa, joita oli vielä 1950-luvulla Helsingissä toistasataa.

Muuten peseydyttiin lämmittämällä kattilassa vettä, jolla huuhdeltiin kainalot tai pestiin kasvot.

Ahonen on ollut myös hämmentynyt Museoviraston kiinnostuksesta Sauna Hermannin rakenteisiin.

”Museovirastosta on kyselty, että onko sauna alkuperäisessä kunnossa. Ei tietenkään ole, koska ei mikään muukaan yleinen sauna enää ole. Niitä on ollut pakko remontoida vuosien saatossa”, Ahonen sanoo.

”Mielestäni Unescon päätöksessä suojellaan suomalaista saunaperinnettä eikä seiniä.”

Mika Ahonen on sisustanut saunansa menneiden vuosikymmenten esineillä, lehdillä ja julisteilla.

Kymmenen vuoden aikana Ahonen on kuitenkin muuttanut saunansa aikamatkaksi menneisyyteen.

Sisustukseen kuuluvat vanhat huonekalut, elokuvajulisteet ja matkailuviirit. Saunassa soi vanha musiikki, joskus jopa c-kasetilta.

Aina ei osaa sanoa, onko saunassa vai museossa.

Sota Ukrainassa vaikuttaa myös Sauna Hermanniin, sillä sen kiukaat lämpiävät sähköllä. Ahosen vanha sähkösopimus päättyy elokuussa, ja sen jälkeinen aika on epävarma.

”Jos sähkönhinta pomppaa vaikkapa viidestä sentistä 30 senttiin kilowattitunnilta, niin ei tätä enää kannata jatkaa. Vaikka tämä on kiva duuni, ei ole järkevää joutua maksamaan siitä omista rahoistaan”, Ahonen sanoo.

Toistaiseksi saunayrittäjä on pärjännyt taloudellisesti varsin hyvin. Työllä ei rikastu, mutta siinä saa olla oma herransa.

Etenkin viime kuukaudet ovat olleet tuottavia, sillä koronan karkottamat asiakkaat ovat palanneet.

Pesutilan hyllyllä on kokoelma sampoopulloja.

Sauna on kuitenkin kannattavaa liiketoimintaa vain jos yrittäjä tekee kaiken itse: siivoaa, lämmittää saunan ja myy liput.

Ahonen valmistaa myös asiakkailleen ”saunasuolaiset”, jotka tarjoilee pöytään. Sauna Hermannin menussa on makkaraa, sillivoileipiä, toasteja ja porilaisia.

”Kotiharjussa ja Arlassa ei ollut mahdollisuutta tehdä ruokaa. Ruoanmyynnistä saan lisätienestiä.”

Saunalle Ahonen ajaa kotoaan Lahdesta kuutena päivänä viikossa. Sunnuntaisin sauna on suljettu. Välillä tuuraajina ovat olleet omat, nyt jo aikuiset tyttäret.

”Nyt tyttäret ovat valmistuneen omiin ammatteihinsa, joten en saa heitä tänne enää avuksi.”

Mika Ahonen ja saunakoira Milo miesten puolen löylyhuoneessa.

Myös Helsingin kenties pramein yleinen sauna on ehditty suojella. Vaikka se ei ole lähellekään niin perinteikäs kuin monet muut.

Jasper Pääkkösen ja Antero Vartian perustama Löyly-kompleksi sai kaavassa sr-1-suojelumerkinnän vuonna 2020. Se oli ehtinyt olla auki vasta neljä vuotta.

”Löylyn suojelumerkintä perustuu sekä rakennuksen korkeatasoiseen arkkitehtuuriin että sen arvoon Helsingin 2000-luvun alkupuolen muuttuvasta kaupunkikulttuurista”, asemakaavassa perusteltiin.

Lue lisää: Vain neljä vuotta vanha saunakompleksi Löyly suojeltiin jo nyt – Arkkitehdit hämmästyivät: ”Suuri kunnia meille”

Tuolloin Hernesaaren asemakaavan rakennussuojelua oli laatimassa muiden muassa Helsingin kaupungin arkkitehti Sakari Mentu. Hän kuvasi HS:lle Löylyä ”erikoistapaukseksi”.

Mentu ei osannut sanoa varmaksi, oliko kyseessä Suomen nuorin suojeltu rakennus.

”Harvoin näin nuoria rakennuksia suojellaan. Tämä on ehdottomasti nuorimmasta päästä ellei nuorin”, hän aprikoi vuonna 2020.

Lue lisää: Kaupungin¬hallitus näytti vihreää valoa saunojen suojelulle

Lue lisää: Museovirasto aikoo esittää lopettamisesta ilmoittaneen Arlan saunan suojelemista

Lue lisää: Legendaarinen Sauna Arla lopettaa kokonaan: ”Kun rahat loppuu, niin rahat loppuu”

Lue lisää: ”Kerran on pitänyt kumauttaa kuupalla päähän” – Anneli Lepistö on huseerannut enimmäkseen rauhallisessa Sauna Hermannissa 90-luvulta lähtien

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat