Helsingin yliopisto julkaisi joulukuussa väitöstutkimuksen, joka auttaa ymmärtämään hieman paremmin ihmisen parasta ystävää – koiraa.
Eläinlääketieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija Saara Junttila selvitti, vaikuttaako koiran rotu siihen, miten se pärjää erilaisissa kognitiivisissa testeissä.
Tutkimus julkaistiin 29. joulukuuta, ja Junttila jäi joululomalle. Yliopiston viestinnässäkin oli tavallista vähemmän väkeä töissä. Ajatuksena oli, että tutkimuksesta julkaistaisiin medialle tiedote, koska koira-aiheiset tutkimukset tapaavat herättää kiinnostusta.
Tiedotetta ei kuitenkaan ehditty laatia ennen kuin faktat jo suistuivat pahasti raiteiltaan.
Junnilan tutkimusaineisto koostui yli tuhannesta koirasta ja edusti 13:a koirarotua. Koirat osallistuivat kolmeen käyttäytymistestiin sekä seitsemään eri testiin, jotka mittasivat kognitiivisia piirteitä.
Testit laati Smartdog, joka on dosentti, filosofian tohtori Katriina Tiiran yritys. Se tarjoaa koiranomistajille käyttäytymis- ja kognitiotestejä.
Nyt Junttila ja Tiira kertovat videopuhelussa, miten tapahtumaketju eteni. Junttila avasi asiaa lyhyesti myös Twitter-tilillään.
Junttilan tutkimus on poikkeuksellinen jo siitä syystä, että ensin siitä kiinnostui kansainvälinen lehdistö.
”Tämä on herättänyt tosi paljon huomiota maailmalla. En muista, että vastaavaa olisi tapahtunut, vaikka koirista tehdyt tutkimukset yleensä kiinnostavatkin”, Tiira kertoo.
Yksi ensimmäisistä jutun tehneistä medioista oli perinteikäs brittilehti The Telegraph. Lehden toimittaja teki tutkimuksesta verrattain pitkän jutun, johon oli haastateltu myös Junttilaa ja Tiiraa.
Erikoista oli se, että toimittaja ryhtyi itse ”jatkamaan” tutkimusta kertomatta siitä.
”Toimittaja halusi laskea koirille omatoimisesti niin sanottuja älykkyyspisteitä tutkimuksen tulosten perusteella ja määrittää, mikä on älykkäin koirarotu.
Toimittaja pohjasi älykkyyspisteensä kolmeen Smartdog-testiin, joista yksi ei mitenkään edes ole sovellettavissa älykkyyden mittaamiseen, Junttila kertoo.
Syntyi rikkinäinen puhelin. The Telegraph otsikoi juttunsa sanoilla Maailman älykkäin koira on löytynyt... ja se saattaa yllättää. Pian mediat maailmalla ja Suomessa kertoivat lukijoilleen, mikä on Helsingin yliopiston tutkimuksen perusteella älykkäin koirarotu.
”Mediat olettivat, että me olemme tehneet tämän pisteyttämisen. Harva meni katsomaan alkuperäistä tutkimusta”, Junttila kertoo.
Junttila ja Tiira eivät ole enää pysyneet kärryillä, kuinka monta mediaa tutkimuksesta on uutisoinut. Joukkoon lukeutuvat esimerkiksi yhdysvaltalainen Newsweek, brittiläiset The Times ja jo mainittu The Telegraph sekä Suomessa esimerkiksi MTV, Verkkouutiset ja Maaseudun Tulevaisuus. Näistä Times ja Maaseudun Tulevaisuus saavat tutkijoilta tunnustusta journalistisesta tarkkuudesta.
Jotkut mediat uutisoivat myös virheellisesti älykkyyspisteytyksestä. The Telegraph ei ole edelleenkään korjannut tätä osaa jutustaan.
Myös Helsingin Sanomat teki uutisen yliopiston tiedotteen pohjalta. Sitä ei ole jouduttu oikomaan.
Lue lisää: Tutkimus selvitti kolme koirarotua, jotka tulkitsevat verrokkeja paremmin ihmisen eleitä
Toinen uutisoinnin ongelma oli liiallinen yksinkertaistaminen: monissa otsikoissa puhuttiin ”älykkäimmästä koirarodusta”, vaikka tutkimuksessa ei suoranaisesti selvitetty älykkyyttä.
”Kun puhutaan kognitiosta, niin ymmärrän toisaalta halun puhua heti älykkäimmästä koirarodusta, sillä tälläisiä listoja on aikaisemmin laadittu. Siihen, kuinka koira pärjää testeissä, vaikuttaa kuitenkin moni muukin asia, kuten koiran muu persoonallisuus ja ympäristötekijät”, Tiira kertoo.
Junttila sanoo olevansa hämmentynyt väitöstutkimuksensa saamasta huomiosta.
”Onhan se kiva, että tutkimus saa tällä tavalla julkisuutta, mutta tuntuu vähän hassulta, että pitää keksiä tällaisia yksinkertaistuksia kuten älykkyysjärjestys, vaikka tulokset sellaisenaan olivat jo mielenkiintoisia”, Junttila sanoo.
Virheellisessä uutisoinnissa häntä huolestuttaa eniten se, että nyt koiran hankintaa pohtivat miettivät, että heidän tulee hankkia belgianpaimenkoira, koska se on niin ”älykäs”.
”Vaikka se sai monissa testeissä hyviä tuloksia, se oli tosi impulsiivinen, itsenäinen ja aktiivinen. Nämä ovat ominaisuuksia, jotka saattavat tehdä siitä vähän haasteellisen lemmikin”, Junttila sanoo.
Nyt jälkikäteen Junttila ja Tiira ajattelevat, että heti lähetetty tiedote olisi saattanut vaikuttaa tutkimuksesta tehtyyn uutisointiin. Kun perustietoja tutkimuksesta ei ollut kätevästi saatavissa, mediat poimivat tutkimuksesta hieman kuka mitäkin, ja virheitä syntyi. Lumipalloefekti oli valmis.
He myös arvelevat, että tiedotteen puute oli syy siihen, miksi suomalaismediat eivät uutisoineet tutkimuksesta ensin.
”Nyt osaamme valmistautua seuraavaan kertaan”, Tiira naurahtaa.
