Jo Oodin ovella käy selväksi, mikä on keskustakirjaston merkittävä käyttäjäryhmä.
Samalla ovenavauksella sisään tulee äiti, jonka vaunuissa nukkuu vauva. Aulassa hissiä odottava mies työntää lastenvaunut syrjään, että hissistä pääsee ulos toinen mies lastenvaunujen kanssa.
Kolmannen kerroksen peräosassa soivat lastenlaulut, sillä meneillään on vanhempi-vauva-jumppa. Viereisillä rappusilla vantaalainen päiväkotiryhmä syö eväitä.
Alakerran ravintolan lounasaika on alkanut kuusi minuuttia sitten, mutta ravintolassa on jo kymmenet lastenvaunut. Tunnin päästä niitä on jo kahdetkymmenet.
Mihin tahansa Oodissa kääntää katseen, siellä näkyy vauvoja. Niitä mönkii lattioilla, istuu syöttötuoleissa, itkee vaunuissa. Oodista kaavailtiin aikoinaan kaikkien kansalaisten olohuonetta. Ainakin pikkulapsiperheiden osalta tavoite on toteutunut.
Työkaverit Kirsi Wägg (takana) ja Jenna Syvähuoko valitsivat Oodin tapaamispaikakseen, koska se on hyvien liikenneyhteyksien varrella. Lauttasaaresta ja Kivistöstä pääsee Oodiin helposti julkisilla liikennevälineillä.
Mikä Oodissa vetoaa lastenvaunukansaan?
”Täällä on hyvät tilat, joissa pääsee liikkumaan lastenvaunujen kanssa helposti”, sanoo kolmannen kerroksen kahvilassa istuva Jenna Syvähuoko.
Syvähuoko on tullut vähän yli vuoden ikäisen poikansa kanssa tapaamaan äitiyslomalla olevaa työkaveriaan Kirsi Wäggiä. Vantaan Kivistöstä Oodiin tullut Wägg sanoo, että myös sijainnilla oli merkitystä, kun tapaamispaikkaa mietittiin.
”Tähän on hyvät liikenneyhteydet joka puolelta.”
Alakerran ravintolan asiakkaat Päivi Sievilä ja Maria Virkkala käyvät Oodissa Leikkipuisto Lorun järjestämissä vauvatuokioissa.
Sen jälkeen on kätevää jäädä lounaalle alakerran ravintolaan.
”Syömme täällä itse satunnaisesti, lapset ruokailevat aina. Sitä varten yläkerrassa on yleinen mikro, jossa soseita voi lämmittää. Täällä kahvilassa ruoan lämmittää henkilökunta”, kertoo Virkkala.
Päivi Sievilä ja Eino-vauva (takana) tulivat Oodiin Espoon Lintuvaarasta. Etu-Töölössä asuvat Maria Virkkala ja Aaron käyvät Oodissa useita kertoja viikossa.
Oodin ravintoloille vauvaperheiden invaasio on kaksipiippuinen juttu.
Toisaalta on mukavaa, että asiakkaita on, mutta samaa aikaan suuri määrä vauvoja saattaa karkottaa pois työpaikkalounastajia. Kaikkia ei huvita puikkelehtia vaunujen tai syöttötuolien välissä lyhyellä lounastauolla.
Vauvaruokailijoiden suuren määrän vuoksi ravintolaan on ostettu lisää syöttötuoleja. Nyt niitä on noin parikymmentä.
Pienet lounastajat eivät myöskään ole kaikkein siisteimpiä asiakkaita.
Oodin ravintolapäällikkö Päivi Salonen arvostaa suurinta asiakasryhmäänsä ja asettelee sanansa varovaisesti.
”Kaikki ovat meille tervetulleita, mutta toivoisimme, että kaikki asiakkaat siivoaisivat jälkensä. Joidenkin lapsiperheiden jälkeensä jättämä sotku on aikamoinen.”
Salosen mukaan erityisen paljon sotkua jättävät jälkeensä sormiruokailevat lapset. Sormiruokailu tarkoittaa sitä, että lapsen annetaan ruokailla itse. Hänelle annetaan ruokia, jotka hän saa pidettyä omissa käsissään ja syötyä itse. Opetteluvaiheessa ruokia lentelee usein pitkin lattioita.
”Tästä tulee meille ylimääräistä työtä.”
Oodin alakerrassa oleva ravintola on vauvaperheiden suosiossa, koska sinne pääsee helposti lastenvaunuilla.
Asiakkaille on tarjolla lattiaharjoja, joilla sotkut voi siivota, mutta osa ei tartu niihin koskaan.
Lisätyötä henkilökunnalle tulee vauvojen soseruokien lämmittämisestä. Jossain vaiheessa soseiden lämmittäjiä alkoi Salosen mukaan olla niin paljon, että ravintola teki säännön, että purkkeja lämmitetään vain asiakkaille.
”On fakta, että toimistoasiakkaat ovat nopeita ja siistejä syöjiä, lapset eivät niinkään.”
Sotkun lisäksi vauvoista lähtee sen sorttista ääntä, jota kaikki eivät halua kuunnella.
Yläkerrassa olevien Syvähuokon ja Wäggin lapset ovat hiljaa, mutta jonkun muun hermot ovat pettäneet. Liekö päiväuniaika vai nälkä, mutta kimeä itku raikaa kahvilassa.
Viereisessä pöydässä kahvia juova vanhempi herrasmies Ben Laurent ei ole äänestä millänsäkään.
”Lasten äänet eivät häiritse minua. Hyvä, että perheillä on seuraa tosistaan.”
Ben Laurent käy Oodissa kahvilla pari kertaa viikossa. Yleensä hän vierailee yläkerran kahvilassa, jossa on rauhallisempaa kuin alakerran ravintolassa.
Munkkiniemessä asuva Laurent käy kahvilla Oodissa pari kertaa viikossa, ja yleensä kolmannen kerroksen kahvilassa, sillä siellä on rauhallisempaa.
”Koska voin valita, käyn alakerran ravintolassa vain iltapäivisin, kun porukkaa on vähemmän.”
Kaikki eivät voi Laurentin tavoin valita ruoka-aikaansa, sillä lounasajan määrittää työ. Jotta kaikilla olisi mukava ruokailla ravintoloissa kaikkiin aikoihin, Päivi Salonen toivoo vauvaperheiltä muiden huomioon ottamista.
”Yleisen viihtyvyyden vuoksi toivoisimme, että vanhemmat kiinnittäisivät huomiota jälkien siistimiseen. Samalla lapset saisivat tapakasvatusta ja oppisivat, että omat sotkut siivotaan.”
Vanhempainvapaalle juuri jäänyt Ulrich Kremser pukee kolmikuukautista Olivia Ainoa Oodin aulassa.
Lue lisää: Oodin idea