Heippalaput ovat kerrostaloelämän välttämätön viestintäväline. Tämä käy ilmi HS:n kyselystä, johon vastasi yli sata heippalapun saanutta tai lähettänyttä.
Yksi heistä oli Nea Lehti, joka sai heippalapun kautta tietää koiransa surevan jäätyään yksin asuntoon. HS kertoi tiistaina Lehden tarinan, joka huipentui siihen, että hän muutti pois Helsingistä.
Lue lisää: Naapurin jättämä ”heippalappu” sysäsi Nea Lehden muuttamaan pois Helsingistä
Heippalapuissa näkyy tiiviin kaupunkiasumisen koko kirjo. Nimettömänä jätetyllä lapulla asiat sanotaan niin kuin ne koetaan.
Valituksia ja pahoitteluja metelistä, aidosta tai kuvitellusta. Selvityksiä taloyhtiön säännöistä, parkkipaikkojen ja pyykkituvan käytöstä sekä silloin tällöin tapauksia, jotka sopisivat naapurielämästä kertovaan sketsiohjelmaan.
Tässä jutussa on käytetty ainoastaan niiden vastaajien kommentteja, joiden yhteystiedot ovat toimituksen tiedossa. Vastauksia on lyhennetty ja stilisoitu toimituksessa.
Vuosia sitten laitoimme tyttöystävän kanssa kohteliaan lapun eteisaulaan jossa kerroimme pitävämme lauantai-iltana juhlat ja pahoittelemme mahdollista meluhaittaa. 10 minuuttia ennen juhlien alkua, kun ensimmäiset vieraat olivat jo saapuneet, kolahti postiluukusta viesti: ”Meillä on aikainen herätys aamulla, voisitteko ystävällisesti peruuttaa juhlat.” Mies, 32, Helsinki
Olin ollut nuorena opiskelijana vuonna 1996 koko kesän harjoittelussa ulkomailla, ja palattuani takaisin naapuri laittoi postiluukusta lapun, että olin koko kesän hyppinyt ikkunalaudalta lattialle niin, että hänen kirjahyllyssään olevat posliinikoirat tärisivät. Lapussa ei ollut nimeä, mutta arvasin, keneltä se oli, joten laitoin takaisin omalla nimelläni lapun, että naapurillani oli nuoreksi mieheksikin erinomainen kuulo, jos hän kuuli mahdollisen hyppimiseni Wienistä Helsinkiin asti! Nainen, 47, Kirkkonummi
1987 muutin ensimmäiseen vuokra-asuntooni 19-vuotiaana Helsingin Töölöön. Minulla oli kelloradio (joka edelleenkin on keittiössäni), jossa hälytys oli joko radio tai piippaus. Käytin piippaus-ääntä. Hälytys loppui vain nappia painamalla. Olin ollut yön poissa ja saapuessani seuraavana päivänä kotiin oli ovessa lappu ”ASUUKO TÄÄLLÄ MARSILAISIA?”. Silloin hävetti. Nainen, 54, Helsinki
Olen saanut tyhjän A4-paperiarkin seinänaapurilta keskellä päivää, kun harrastin silloisen kumppanini kanssa kovaäänistä seksiä. Oletimme syyn olevan melussa. Lähettäjän tiesimme, koska puuhamme keskeytyi postiluukun kolahdukseen, minkä päätteeksi hiippailuyrityksestä huolimatta kuulimme hänen ovensa sulkeutuvan. Hyvä passiivis-aggressiivinen heippalaputustyyli, toiminee tosin vain tilanteissa, joissa lapun vastaanottaja ymmärtää aiheuttaneensa häiriötä. 30-vuotias, Helsinki
Upea klassikko on naapurimme viesti rappukäytävän yhteiseen joulukuuseen ripustettuna, toistuvasti useana vuonna: A4:lle printatut paloturvallisuusohjeet. Nainen, 47, Helsinki
Joidenkin lappujen syy oli suorastaan koominen. Kirjoittaja saattoi löytyä jopa yllättävän läheltä.
”Voisinko saada harjani takaisin, asunto ***". Olin soittamassa sähkörumpuja ensimmäisen kerroksen asunnossani ja ranskalaisen parvekkeeni ovi oli auki. Naapuri ei saanut huomiotani pimpottamalla eikä huutelemalla vaan hän tuli huitomaan katuharjan kanssa parvekkeeni raoista läpi. Kultainen noutajani innostui tästä ja taisteli naapurin kanssa harjasta, havahduin jossain kohtaan tähän taisteluun ja koirani veti harjan sisään asuntoon. Löin parvekkeen oven kiinni ja jatkoin soittelua, myöhemmin naapuri kävi pyytämässä kauniisti harjaansa takaisin. Harja palautettiin ja jatkossa huomioin paremmin naapurit rumpujen kanssa. Mies, 27, Helsinki
Alppiharjussa asuessa oli pesutupaan ilmaantunut lappu, missä luki "POISTA AMMUKSET VAATTEIDEN TASKUSTA". Asukas oli mennyt pesemään pyykkiään ja ihmetellyt mikä kilisee, edellisen asukkaan jättämät pistoolinpatruunat pesurummussa. Mies, 38, Helsinki
Epäilys on, että omat lapseni lähettivät tämän. Kukaan ei tunnustanut. ”HANALLE VIESTI TEDÄN PITÄISI ANTAA LASTEN PELATA PLEIKAA JOS TEILLÄ ON LAPSIA JA PLEIKA.” Nainen, 50, Helsinki
