Helsingin helmi, kaupungin paraatipaikka ja suosittu turistikohde. Ja vielä vähän aikaa sitten valaistu kasarityyliin.
Nyt Senaatintori näyttäytyy kirjaimellisesti uudessa valossa. Teknisesti ottaen kyseessä ovat pylväisiin asennetut energiapihit ja säädettävät led-valot.
Lue lisää: Senaatintorin historialliseen maisemaan asennettiin uudet modernit valaisimet
Kävijän kannalta kyse on kuitenkin jostain aivan muusta.
Pimeän paikan valaistussuunnittelussa lähtökohtana on, että mitään ei näy, kertoo Senaatintorilla suunnittelusta vastanneen Valoa-toimiston toimitusjohtaja, valaistussuunnittelija Roope Siiroinen.
”Siitä sitten lähdetään ikään kuin valokuvamaisesti valottamaan sitä, että mitä halutaan nähdä ja kokea.”
Valaistusta ajatellaan usein käytännön kautta. Sillä on selvä tarkoitus: pimeälläkin on nähtävä eteensä.
Mutta jos valaistusta suunnitellessa mietitään vain että näkeekö katsoa varpaitaan, on se lähtökohtana aika masentava, Siiroinen sanoo.
Senaatintorilla tavoitteet olivat lopulta selkeät. Valoisaan aikaan ihmiset saapuvat katsomaan historiallisia mahtirakennuksia ja kortteleita. Ne haluttiin näyttää pimeälläkin, arvokasta ilmettä unohtamatta.
Esimerkiksi Katariinankadun ja Sofiankadun puolelle asennettiin seinälyhtyjä, jotka huokuvat historiallista tunnelmaa.
Aukiolla valon haluttiin korostavan kohdettaan, ei pröystäilevän itsellään. Julkisivujen korostus oli tavoitteena myös vanhoissa valoissa, mutta sen ajan tekniikka ei tarkoitukseen aivan taipunut, Siiroinen sanoo.
Katariinankadun rakennuksia valaistaan nyt seinälyhdyin.
Senaatintorilla valaistus on osa tunnelmaa, mutta ei itse pääosassa. Siiroinen vertaa pehmeää valaistusta esimerkiksi Lux Helsingin tapaiseen valoiloitteluun, jossa valolla on tarkoitus hurmata.
Myös kaupunki ympärillä muuttuu aina vain hektisemmäksi. Autojen valoja, pimeydessä pienen auringon teholla paahtavia mainostauluja ja värien kirjoa.
Senaatintorille valohäly ei sovi, Siiroinen pohtii.
”Tervemenoa kaupallisiin kohteisiin sellaiset ratkaisut”, hän toivottaa räikeille värivaloille.
Historiallisesta aukiosta haluttiin paikka, jossa kaikki pysähtyy. Aika, ihmiset ja ajatukset.
Senaatintorilla on suuri merkitys kaupunkikuvalle. Tai oikeastaan koko Suomi-kuvalle, Siiroinen huomauttaa.
Kuten jokainen Senaatintorilla käynyt tietää, on aukio suosittu kuvauskohde. Ja kun turistit jakavat kuvia sosiaalisessa mediassa, luovat ne käsitystä Suomesta.
Tämän vuoksi Siiroinen on kiinnittänyt myös some-asioihin huomiota valosuunnittelussa.
Aiempi valaistus näyttäytyi monen kameran linssin läpi vihreänä. Siksi uutta valaistusta suunniteltiin myös nykyajan kaupunkilaisten ja turistien tarpeisiin sopivaksi: näyttäväksi ja helposti kuvattavaksi.
Suunnittelijalle Senaatintori ei ollut helppo kohde. Jotain työmäärästä kertoo jo projektin aikajänne.
Kaupunki aloitti valaistussuunnitelman laatimisen jo kymmenen vuotta sitten.
Historialliset arvorakennukset ja yhteistyö lukuisten toimijoiden kanssa kaupungista Museovirastoon loivat raamit myös suunnittelulle.
Julkisessa kohteessa oli huomioitava myös monia käytännön seikkoja, kuten miten valot kestävät aikaa, säätä ja ilkivaltaa.
Tavoitteena on, että nyt asennettu valaistus on käytössä seuraavat kolmekymmentä vuotta.
