Helsingin yliopiston uuden tutkimuksen mukaan terveillä vastasyntyneillä ei ole suurempaa riskiä saada mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä bakteereja kuin aikuisilla.
Nature Communications -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa vertailtiin alatiesynnytyksellä ja keisarileikkauksella syntyneitten lasten suolistomikrobistoja sairaalabakteerien varalta.
Tutkimuksessa hyödynnettiin uutta laskennallista menetelmää, jolla suolistossa elävien bakteerien DNA-fragmenteista voidaan nopeasti koota tarkka kuvaus niiden genomeista, jopa yksittäisten bakteerilajien geneettisten alatyyppien tasolla.
Aiemmissa tutkimuksissa bakteereita on luokiteltu vain lajitasolla.
Sairaalabakteerit ovat erityisen vaarallisia riskiryhmiin kuuluville potilaille, joiden immuunipuolustusjärjestelmä on merkittävästi heikentynyt tai joiden suolistomikrobisto on epätavallisessa tilassa.
Aiempien tutkimusten perusteella keisarileikkauksella syntyneiden vauvojen mikrobisto oli lajistoltaan selkeästi köyhempi ensimmäisten elinviikkojen aikana kuin alateitse syntyneillä. Siksi olikin syytä pelätä, että he olisivat erityisesti alttiita sairaalabakteereille, sillä he eivät saa välitöntä suojaa äidiltä alateitse tapahtuvassa synnytyksessä siirtyvästä mikrobistosta.
Eri tavoilla syntyneiden lasten välillä ei kuitenkaan löytynyt eroa sairaalabakteerien esiintyvyydessä.
”Oli erityisen ilahduttava uutinen, etteivät sairaalabakteerit kyenneet asettumaan taloksi keisarileikkauksella syntyneihin vauvoihin, koska nämä bakteerit lisäävät merkittävästi vaikeasti hoidettavien infektioiden riskiä. Vedimme tästä sen johtopäätöksen, että terveet vastasyntyneet, joita ei hoideta antibiooteilla välttävät yleisesti ottaen hyvin nämä mikrobit”, Helsingin yliopiston professori Jukka Corander sanoo tiedotteessa.
Korkearesoluutiometagenomiikan avulla tehty tutkimus osoitti myös, että ensimmäisenä suolistoon päässeet bakteerikannat olivat etulyöntiasemassa suhteessa muihin alalajeihin verrattuna.
”Oli palkitsevaa vastata kysymyksiin, joita tutkijayhteisössä on pyritty tarkastelemaan vuosikymmenien ajan”, sanoo tiedotteessa artikkelin pääkirjoittajana toiminut Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tommi Mäklin.