Uimahalli on oikeastaan aika arka paikka. Alastomuutta tuntemattomien kesken, saunomisen rituaali ja urheilusuoritus altaalla ovat kaikki tapoja ja mielipiteitä jakavia.
Sillä, miten uimahallissa käyttäydytään, on väliä. Esimerkiksi suihkun jättäminen väliin saa kanssauimareiden veren kiehumaan ja kännykän käyttäminen pukutiloissa luo pelokasta ilmapiiriä.
Lue lisää: ”Pippelin hiplaajia ja tumputtajia” – Näin lukijat kertovat ahdistavista hetkistä uimahallissa
Tämä on yksi asia, joka oli ennen paremmin, sanoo helsinkiläinen Marko Qvist-Berg. Hän on käynyt säännöllisesti uimassa urheilutalolla Kalliossa jo kaksikymmentä vuotta ja huomannut muutoksen.
Käytöstavat näyttävät unohtuneen aiempaa useammalta.
”Ehkä se on eniten tämä korona, joka siihen on vaikuttanut nyt”, Qvist-Berg sanoo.
Vanhempia vakiouimareita ei ole pandemian jälkeen juuri näkynyt. Vanhemman kaartin väellä oli koko kulttuuriin tasapainottava vaikutus, Qvist-Berg arvelee.
Nyt esimerkiksi niin sanottua rataraivoa ja riitoja näkyy usein. Arkista puhetta taas kuuluu vähemmän.
Saunassa on usein hyvinkin hiljaista. Mutta kun joku sitten avaa keskustelun, lähdetään siihen yleensä innolla mukaan, Qvist-Berg sanoo.
”Kyllä ihmiset ottavat ihan reilusti enemmän etäisyyttä toisiinsa nyt kuin esimerkiksi kolme vuotta sitten.”
Näyttää siltä, kuin joiltain uimareilta olisi unohtunut uimahallin olevan julkinen tila.
”Ääriesimerkki on, että olen pari kertaa törmännyt tilanteeseen että joku kuseskelee suihkussa ollessaan.”
Kun Qvist-Berg huomasi selvästi aikuisen miehen virtsaavan suihkussa, kävi hän rauhallisesti huomauttamassa asiasta. Mies suhtautui palautteeseen onneksi hyvin ja huuhteli jälkensä mukisematta.
Lue lisää: Nainen järkyttyi, kun uimahallin suihkutiloissa puhuttiin videopuhelua
Ongelmat ovat tavallaan pieniä, mutta samalla iso harmi uimahallissa kävijöille. Jokainen kun tulee hakemaan saunasta tai altaalta parempaa oloa ja rentoutumista, Qvist-Berg sanoo.
Pahaa Qvist-Berg ei usko kenenkään haluavan, vaan epäilee syyksi ajattelemattomuutta. Ehkä pandemian jälkeen moni on niin omassa kuplassaan, ja kun tässä ajassa vielä korostetaan yksilöä, ei muiden viihtyvyys ole uimareiden mielessä, hän pohtii.
Ja ehkä kaikki eivät edes tiedä uimahallin sääntöjä.
Esimerkiksi saunaan ei saisi mennä uimapuku päällä, sillä kuumuudessa uimapukuun tarttunut kloori höyrystyy hengitysilmaan.
”Ihmiset luulevat, että se on vain jokin sosiaalinen juttu, että kaikkien kuuluu olla alasti.”
Qvist-Berg on nähnyt tapauksia, joissa uimari on kyllä oikeaoppisesti riisunut uimapukunsa, mutta ottanut sen kuitenkin saunaan mukaan ilmeisen tietämättömänä siitä, miksi sääntö on olemassa.
Säännön perusteista on vallalla monta eri käsitystä. HS selvitti uimapukukiellon syyt.
Lue lisää: Miksi uimahallissa on saunottava alasti? Asiantuntijat tyrmäävät yleisen ”urbaanilegendan”
Saunominen on olennainen osa suomalaista uimahallikokemusta.
Yksi ratkaisu ongelmaan voisi olla parempi palvelumuotoilu, Qvist-Berg pohtii. Kävijöitä on niin monenlaisia, että säännöistäkin pitäisi viestiä eri tavoin. Esimerkiksi kuulutukset useammalla kielellä ovat hyvä lisä laminoitujen lappujen seuraksi.
Myös urheilutalolla järjestetyt teemapäivät tuovat rentoa yhteisöllisyyden tuntua, Qvist-Berg sanoo. Uimahallilla on ollut esimerkiksi uinti-iltoja kynttilänvalossa ja ystävänpäivääkin juhlittiin koristeluin.
Niiden lisäksi hän toivoisi kaikilta kävijöiltä toisten huomioimista ja ystävällisyyttä kanssauimareita kohtaan.
”Kyllähän se lähtee meistä kaikista, että luomme yhdessä sellaista fiilistä.”
