Suomen syrjäisin työ­paikka etsii työn­tekijää – ”Ei tarvitse olla renessanssi­nero”

Värriön tutkimusasemalle haetaan ”teknistä moniottelijaa”, jolta luonnistuvat sekä vaativien mittauslaitteiden huolto että marjasadon seuranta.

Värriön luonnonpuisto on noin puolikkaan Helsingin kokoinen alue koskematonta erämaata.

15.2. 13:49 | Päivitetty 15.2. 14:26

Jos haaveilee salaa utuisessa ikimetsässä vaeltavan yksinäisen insinöörin työstä, nyt kannattaa olla tarkkana.

Suomen syrjäisimmälle työpaikalle Värriön tutkimusasemalle haetaan nimittäin henkilöä vakituiseen työsuhteeseen ensimmäistä kertaa yli viiteentoista vuoteen.

Samalla kyse on erittäin harvinaisesta mahdollisuudesta työskennellä täyspäiväisesti luonnonpuistossa.

Lue lisää: Huippututkija vetäytyi Suomen hyytävimpään kolkkaan, jonne ei mene edes tietä – Siellä ratkotaan mysteeriä, jolla voi olla järisyttävä vaikutus ihmiskunnan tulevaisuuteen

Värriön tutkimusasema sijaitsee Itä-Lapissa Sallassa.

Kyseessä on Sallan kunnassa Värriön luonnonpuistossa toimiva Helsingin yliopiston tutkimuskampus, jossa tutkitaan ilmakehän koostumusta ja koskemattoman luonnon tilaa.

Työnkuvakaan ei ole se tavanomaisin: haussa on laboratorioinsinööri tai -teknikko, jolta luonnistuu niin maailman parhaisiin kuuluvien teknisten mittausjärjestelmien huolto kuin lintujen ja yöperhosten laskeminen ja suurpetoseuranta.

Kelomökissä tehdään töitä yhden tai kahden kollegan kanssa kerrallaan 8–9 päivän vuoroissa. Tutkimusasemalle ei pääse autolla, ja alueella on monesti mitattu Suomen kylmimpiä lämpötiloja. Naapureita ei ole ainakaan 40 kilometrin säteellä.

”Ei tarvitse olla renessanssinero, mutta työ vaatii monipuolisuutta ja asennetta”, sanoo tutkimusasemaa johtava fysiikan professori Mikko Sipilä.

Hän muutti asemalle Helsingistä yli kolme vuotta sitten ja on omien sanojensa mukaan viihtynyt ”äärettömän hyvin”.

”Täällä tehdään töitä sellaisten asioiden parissa, jotka ovat nykyaikaisessa ympäristökeskustelussa aivan keskeisiä. Teknisen tekemisen oheen saa vaihtelua, kun välillä laskee marjasatoa tai painelee ahman perässä.”

Lue lisää: ”Nyt se on vihdoin selvää” – Suomalais­tutkijalle valkeni vuosia vaivannut "jodi­mysteeri"

Tutkimusaseman johtaja Mikko Sipilä.

Vaikka tutkimusasemalla on yleensä rauhallista, sinne ilmaantuu säännöllisesti tutkijaryhmiä ulkomailta. Tai seesteisyyttä päiviinsä etsivä graduntekijä.

”Yhtäkkiä nurkassa voi istua amerikkalainen professori. Tutkimusasema houkuttelee laajasti erilaisia ihmisiä eri taustoista, ja välillä mökissä on paljonkin säpinää. Ryhmille pitää laittaa ruokaa, ja sekin kuuluu meidän toimenkuvaan.”

Työetuja ovat esimerkiksi maailman puhtaimpiin kuuluva ilma.

”Illalla poristaan porukalla ja käydään saunassa. Tässä on pieni järvikin, jossa voi talvisin käydä avantouinnilla ja katsella revontulia ja tähtitaivasta.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat