Yli 100 vuotta sitten Helsingin Katajanokalla aloittaneen venäläisravintola Bellevuen ja sen perustajan historia on värikäs.
HS kertoi 17. helmikuuta, että klassikkoravintola on lopettanut toimintansa.
Lue lisää: Yli 100-vuotias venäläisravintola Bellevue joutui sulkemaan Katajanokalla
Ravintolan perustaja Grigori Pawlow (1891–1957) – myöhemmin Reko Paulo – loi omaisuutensa muun muassa myymällä ravintola Bellevuessa salakuljetettua alkoholia ja kaviaaria.
Paulo onnistui myös myymään rajoituksista huolimatta Chateaubriandia Bellevuessa sodan aikana. Ylellinen herkku on paksu naudanlihasta valmistettu pihvi, joka jätetään sisältä raa’aksi ja tarjoillaan persiljavoin ja raastetun piparjuuren kera.
Pihvi on saanut nimensä ranskalaisen kirjailijan ja diplomaatin François-René de Chateaubriandin mukaan
Kaakkois-Virossa Tedren kylässä silloisessa Petserin maakunnassa vuonna 1891 syntynyt Grigori Pawlow muutti Suomeen vuonna 1912. Hän solmi avioliiton Hulda Helénin (1884-1963) kanssa vuonna 1920.
Muutettuaan Suomeen Pawlow työskenteli ensin venäläisten upseerien kokkina seitsemän vuoden ajan ja perusti vallankumouksen jälkeen ravintola Bellevuen.
Grigori Pawlow sai Suomen kansalaisuuden vuonna 1922.
Tähän asti yleisesti Bellevuen perustamisvuotena on pidetty vuotta 1917. Ajankohta ei kuitenkaan välttämättä pidä aivan paikkaansa.
Pawlow nimittäin kertoi Våra Kvinnor -lehdessä lokakuussa 1928, että ravintolan 10-vuotisjuhlia oli tarkoitus viettää joulukuussa 1928.
Ravintola Bellevuen puitteet Rahapajankatu 3:ssa olivat alussa vaatimattomat. Pawlow kertoi lehtihaastattelussa ravintolatoiminnan alkaneen neljällä lautasella ja kolmella keittolautasella. Ensimmäisen päivän myynti oli ollut 28 markkaa, kymmenen vuotta myöhemmin myynti oli peräti 3 000 markkaa.
”Ruokia tehtiin aluksi ravintolan yläpuolella olevassa asunnossa ennen kuin ravintolan keittiö valmistui”, Reko Paulon vaiheisiin perehtynyt Mikko Savikko kertoo. Hän työskenteli itse Bellevuessa vuosina 1972-1974.
Suomessa astui vuonna 1919 voimaan kieltolaki. Tämä paransi Bellevuen taloudellista tulosta. Pawlow salakuljetti tiettävästi Suomeen alkoholia, jota myytiin Bellevuessa.
”Kerrotaan, että Pawlow toimi tunnetun salakuljettaja Algot Niskan kanssa varustaen samalla omaa ravintolaansa. Alkoholin tuontia varten Bellevuen matalista kellareista johti myös käytävä meren rantaan”, Savikko kertoo.
Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi Paulon toukokuussa 1926 kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen ”alkoholipitoisten aineiden luvattomasta myynnistä.”
Vuonna 1938 Paulo istui uudelleen oikeudessa. Maaliskuussa vuonna 1938 Helsingin ravintoloiden ja hotellien johtajia tuomittiin kaviaarin salakuljetuksesta. Yksi tuomituista oli Paulo. Hänet tuomittiin 80 sadan markan päiväsakkoon sekä 36 880 markan korvauksiin.
Talvi- ja jatkosodan aikana Bellevue onnistui jälleen kiertämään myynnin rajoituksia.
”Toisen maailmansodan aikana Suomessa ravintoloissa ei saanut myydä kuin riistaruokia, koska lihaa tarvittiin rintamalle. Kun asiakas tilasi chateaubriandin, laskuun kirjoitettiin ”teeri”. Näin kertoi minulle 1970-luvulla Bellevuessa jo sodan aikaan työskennellyt tarjoilija”, Savikko kertoo.
Ravintola Bellevuen kyltti vuonna 1977.
Rikastuttuaan Paulo sijoitti varojaan muun muassa kiinteistöihin. 1930-luvulla Paulon sanottiin olevan Helsingin rikkain virolainen.
Paulo kuoli vuonna 1957. Paulojen ja heidän tyttärensä Marja Paulon testamenttien mukaisesti vuonna 1966 perustettiin yleishyödyllinen Paulon säätiö, joka toimii edelleen.
Artikkelin lähteinä ovat olleet myös Paulon säätiön verkkosivujen artikkeli Paulon perheestä sekä Mikko Savikon artikkeli Grigori Pawlosta setomaa.fi-sivustolla.
