Mariupolin yliopistossa matkailua opiskellut Leah Krylova, 20, ei valmistunut koskaan.
Hän oli isänsä luona, kun Venäjä avasi tykistötulen. Krylova, hänen vanhempansa, pikkusiskonsa ja poikaystävänsä sekä muut talossa olleet kuolivat.
Leah Krylova.
Krylova on yksi kymmenistä ukrainalaisopiskelijoista, joiden elämäntarina kerrotaan Helsingin yliopistolla perjantaina avattavassa näyttelyssä.
Kansainvälinen Kesken jääneet -näyttely kertoo sodassa tapettujen opiskelijoiden tarinoita. Niiden, jotka eivät saaneet kaiken uurastuksensa jälkeen saaneet mahdollisuutta tuntea helpotusta lopputyön palautuksesta tai jännittää ensimmäisen työpaikan haastattelua.
Näyttelyssä he saavat postuumisti todistuksen, joka myönnetään suoritetun tutkinnon sijaan rohkeudesta.
Leah Krylovalle kirjoitettu todistus.
”Toivon, että moni kuulisi nämä tarinat”, sanoo Mariia Fursina.
Fursina on ukrainalainen Helsingin yliopiston opiskelija, joka pakeni Suomeen sodan alettua. HS kirjoitti ukrainalaisopiskelijoiden maahantulosta tuolloin laajan jutun.
Fursina on yksi näyttelyn järjestäjistä Helsingissä.
Kansainvälisen projektin takana on ukrainalaisten opiskelijoiden yhteisö, kanadanukrainalaisten opiskelijoiden järjestö SUSK sekä kansalaisjärjestö Second Front Ukraine Foundation. Englanniksi projektin nimi on Unissued Diplomas, myöntämättömät todistukset.
Näyttely avataan perjantaina, sodan alkamisen vuosipäivänä. Se tuntui järjestäjistä oikealta päivältä kertoa opiskelijoista, joista moni kaatui rintamalla.
Sellaisista kuin Vladyslav Lisniak, Zaporižžjan yliopiston kirjanpidon ja verotuksen opiskelijasta. Häntä omaiset kuvailivat rohkeaksi ja luotettavaksi mieheksi, joka vapaa-ajallaan pelasi jalkapalloa ja kalasti.
Lisniak kuoli Mariupolissa maaliskuussa. Hän suojasi yksikkönsä perääntymistä, mutta kuoli itse tykkitulessa saamiinsa vammoihin.
Vladyslav Lisniak sai surmansa puolustaessaan Mariupolia.
Näyttelyssä on mukana vain murto-osa sodassa tapettujen opiskelijoiden tarinoista. Monet uhreista ovat järjestön jäsenten omia tuttuja, joistain tapauksista he kuulivat uutisista.
Tietoja sodan uhreista kerätään ukrainalaisopiskelijoiden kansainvälisen järjestön Kanadassa sijaitsevasta päämajasta käsin, yhteistyössä läheisten kanssa.
Näyttelyssä läheiset kertovat opiskelijoista, heidän harrastuksistaan ja unelmistaan.
Kaikista kuolleista ei saatu kuitenkaan tarkkoja tietoja. Tykistötulessa kuolleen Lean Krylovan koko perhe tapettiin, joten jäljellä ei ole ketään joka kertoisi maailmalle, millainen Krylova oli.
Muistot ovat syy koko näyttelyn järjestämiselle. Sodan kauhujen ei haluta unohtuvan. Näyttely on kunnianosoitus kuolleille opiskelijoille.
Sodan raakuuden näkeminen on raskasta järjestäjillekin.
”Tarinoiden lukeminen ja kuvien näkeminen on vaikeaa”, Fursina sanoo.
Etenkin Fursinan kotikaupungista Tšernihivistä kotoisin olevien tarinoiden lukeminen koskettaa Fursinaa. Fursina tunnistaa paikat, joista tekstit kertovat: joen, sillan, yliopiston, kaikki.
Uhrit ovat samaa ikäluokkaa kuin Fursina. Heidän kohtalonsa olisi voinut olla myös Fursinan osa. Tapahtumat tuntuvat niin kamalilta, että niiden herättämiä ajatuksia on vaikea kuvailla.
”Tunteet ovat paljon sanoja suurempia”, hän sanoo.
Näyttely järjestetään samoihin aikoihin kampuksilla kymmenissä kaupungeissa ympäri maailman, Glasgowista Abu Dhabiin ja Torontosta Tokioon.
Suomessa näyttely nähdään Helsingin yliopiston lisäksi Jyväskylän yliopistokampuksella sekä Karelia-ammattikorkeakoululla.
Unissued Diplomas -näyttelyn sivuilla järjestäjät keräävät myös rahalahjoituksia, joiden turvin voitaisiin ostaa lääkintätarvikkeita ja kuvauslennokkeja tiedustelukäyttöön rintamalla oleville opiskelijoille.
Kesken jääneet -näyttely on nähtävissä Porthanian aulassa 24.2–3.3. ja avoinna ma–to 7.45–20.00, pe 7.45–18.00 ja la klo 9.00–14.00. Yliopistonkatu 3. Vapaa pääsy.
Oikaisu 22.2. kello 13.51: Jutusta poistettu maininta näyttelyn järjestämisestä kampuksella Rovaniemellä.
Oikaisu 27.2. kello 10.48: Korjattu näyttelyn aukioloaikoja. Näyttely on avoinna myös keskiviikkoisin ja torstaisin.
