Korkeasaareen sijoitetun metsäpeurahirvaan toivotaan saavan pian jälkeläisiä, eläintarha tiedottaa.
Metsäpeuralla sekä luonnon että eläintarhojen kannat ovat varsin pienet, eikä niiden välillä normaalisti ole vaihtuvuutta. Siksi peurakannan geneettistä monimuotoisuutta pyritään lisäämään siirtämällä luonnonvaraisia yksilöitä eläintarhoihin lisääntymään.
Sarveton metsäpeurahirvas saapui Korkeasaareen muutaman mutkan kautta. Hirvas on alun perin kotoisin Etelä-Pohjanmaan Lappajärveltä.
Sieltä se siirrettiin neljä vuotta sitten parin sadan kilometrin päähän Metsähallituksen suojeluhankkeen totutustarhaan Lauhanvuoreen, jossa sille syntyi jälkeläisiä eläintarhoissa syntyneiden naaraiden kanssa.
Nämä naaraat ja vasat jäivät elämään Lauhanvuoren kansallispuiston seuduille, mutta hirvaan matka jatkui.
Totutustarhan jälkeen hirvas vietiin Ähtärin eläinpuistoon. Siellä sille syntyi taas jälkeläisiä, ja hirvaalla oli edessään uusi muutto.
Hirvas todettiin luonteeltaan rauhalliseksi ja geeniperimältään arvokkaaksi, joten se päätettiin siirtää jälleen kerran, nyt huomattavan kauas synnyinseudultaan.
Eläin päätyi Korkeasaareen osaksi eläintarhan metsäpeuralaumaa. Eläintarhan mukaan hirvas tulee hyvin toimeen uuden laumansa kanssa.
Syynä hirvaan harvinaiseen siirtelyyn on lajin monimuotoisuus. Metsäpeuroja elää niin luonnossa kuin eläintarhoissakin, mutta ennen yleinen laji kaipaa nykyään suojelua.
Laji oli yleinen vielä 1800-luvulla mutta hävisi Suomesta hetkellisesti kokonaan liiallisen metsästyksen seurauksena.
Sittemmin metsäpeuran levinneisyyttä on laajennettu suojeluhankkein ja siirtoistutuksin lajin entisille elinalueille.
Lue lisää: Tiikeriemo etsiskelee nyt kuollutta pentuaan Korkeasaaressa, eläinlääkäri kertoo HS:lle
