Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet molekyylin, joka voi tulevaisuudessa toimia eräänlaisena biologisena, nenän limakalvoille suihkutettavana suojana koronavirustartuntaa vastaan.
Molekyyli tehoaa mahdollisesti myös vielä tuntemattomiin koronaviruksiin, jotka voisivat aiheuttaa pandemian uhan.
Uusi TriSb92-niminen molekyyli suojaa soluviljely- ja eläintutkimusten mukaan koronavirustartunnalta ainakin kahdeksan tunnin ajan jopa suuren altistumisriskin tilanteissa.
Toisin kuin rokotteiden tuottama suoja, TriSb92:n vaikutus alkaa välittömästi sen annostelun jälkeen.
”Nenään annosteltu TriSb92 suojasi eläinkokeissa tartunnalta sellaisessa altistustilanteessa, jossa kaikki suojaamattomat hiiret saivat tartunnan”, tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja, tutkijatohtori Anna Mäkelä sanoo.
Tutkimus on juuri vertaisarvioitu ja viimeisiä muotoseikkoja vaille hyväksytty korkeatasoiseen Nature Communications -lehteen.
TriSb92-molekyyli perustuu Suomessa kehitettyyn aivan uuteen, biologisten lääkkeiden kohdentamisen mahdollistavaan teknologiaan.
Helsingin yliopiston tutkimuksessa tätä teknologiaa on hyödynnetty SARS-CoV-2-viruksen eli pandemian aiheuttaneen koronaviruksen pinnan piikkiproteiinin toiminnan estämiseksi.
Kun TriSb92-molekyylin estovaikutus kohdennetaan koronaviruksen piikkiproteiinissa sellaiseen kohtaan, joka on eri virusmuunnoksille yhteinen, voidaan tehokkaasti ehkäistä kaikkien tunnettujen muunnosten kykyä aiheuttaa infektio. Tämä koskee myös aivan uusimpia omikronmuunnoksia kuten XBB1.5:tä.
”Vaikka akuutein pandemia onkin ohitettu, biologinen maskimme on entistäkin ajankohtaisempi tartuntojen estämisessä. Uusimmat koronamuunnokset väistävät tehokkaasti sekä rokotteiden että sairastetun taudin aikaansaamaa immuunivastetta, eivätkä rokotteet juurikaan estä tartuntoja”, Mäkelä kertoo.
TriSb92:lla on mallivirustutkimuksissa voitu ehkäistä jopa 2000-luvun alussa ihmiskuntaa uhanneen SARS-viruksen leviäminen.
Mäkelän mukaan voidaan siis varsin luottavaisin mielin olettaa, että myös tulevat SARS-CoV-2-muunnokset ja kenties kokonaan uudetkin pandemiauhkia aiheuttavat koronavirukset ovat sille herkkiä.
Mäkelä työskentelee Helsingin yliopistossa professori Kalle Sakselan laboratoriossa. Saksela puolestaan on mukana kehittämässä kotimaista, nenään annosteltavaa koronavirusrokotetta, jonka odotetaan etenevän ihmisillä tehtävään testaukseen keväällä.
Mäkelä ja Saksela korostavat, että TriSb92 ei ole rokotteiden kanssa kilpaileva vaan niitä täydentävä teknologia.
”Tämän tyyppisillä tartuntaa ehkäisevillä molekyyleillä, sen paremmin kuin viruslääkkeilläkään, ei ole mahdollista korvata rokotuksia väestön suojaamiseksi vakavalta koronataudilta”, Saksela tähdentää.
Uusille keinoille, joilla rokotteilla saatavaa suojaa voitaisiin tehostaa, on kuitenkin suuri tarve.
”Erityisesti mieleen tulevat henkilöt, joiden immuunijärjestelmä ei riittävästi reagoi rokotteisiin. Toisaalta, vaikka rokotteet suojaavat edelleen muuta väestöä varsin hyvin vakavalta taudilta, uusimmat virusmuunnokset väistävät tartunnalta suojaavaa immuunivastetta erittäin tehokkaasti.”
Siksi varsinkin suuren altistumisriskin tilanteissa TriSb92 voisi Sakselan mukaan olla hyödyksi aivan kaikille.
