Kun mediassa muutama viikko sitten käynnistyi kiivas keskustelu painotetusta opetuksesta ja sen vaikutuksesta segregaatioon, kaksi Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkijaa pohti, pitäisiköhän raapustaa Helsingin Sanomiin mielipidekirjoitus.
Musiikki ja sen vaikutus lasten ja nuorten kehitykseen on nimittäin asia, josta Minna Huotilainen ja Mari Tervaniemi tietävät huomattavan paljon: he työskentelevät Suomen Akatemian rahoittamassa Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikössä. Huotilainen on aivotutkija ja kasvatustieteen professori ja Tervaniemi on tutkimusjohtaja.
Musiikkiluokat ovat olleet viimeaikaisen keskustelun ytimessä. Helsingin kouluihin on suunniteltu painotettuun opetukseen muutosta, joka lopettaisi esimerkiksi musiikki-, kieli- ja taideluokat nykymuodossaan.
Lue lisää: ”Ei todellakaan painotetun opetuksen vika”, sanoo musiikinopettaja koulujen segregaatiosta
Tutustutaanpa aluksi erääseen karttaan.
Siinä näkyvät Helsingin ääriviivat sekä niiden sisällä harmaita ja punaisia palloja.
Punaiset pallot viittaavat kouluihin, joissa alkaa 3. luokalla jokin painotettu opetus. Siis esimerkiksi musiikki, liikunta tai kuvataide. Palloja on yhteensä 13.
Harmaat pallot taas viittaavat kouluihin, joissa vastaavaa painotusta ei ole. Näitä palloja on 80.
Punaisia palloja on melko tasaisesti ympäri Helsinkiä, mutta eräs alue pistää silmään: Mellunkylässä ja sen länsipuolella Jakomäessä ei ole ainuttakaan punaista palloa. Mellunkylän kaupunginosaan kuuluvat esimerkiksi Kontula, Vesala ja Mellunmäki.
Juuri kyseisellä alueella asuu ja käy koulua hyvin paljon viimeaikaisen koulukeskustelun keskiössä olleita, suomea toisena kielenään puhuvia S2-oppilaita eli käytännössä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria.
”Kun puhutaan segregaatiosta eli alueiden eriytymisestä, puhutaan myös kielitaidosta. Ja juuri kielen opettelussa musiikista on tutkimusten mukaan hyötyä”, Minna Huotilainen sanoo.
Minna Huotilainen ja Mari Tervaniemi ovat perehtyneet siihen, miten musiikki vaikuttaa lasten ja nuorten kehitykseen.
Viimeisten 20 vuoden aikana julkaistut tutkimukset viittaavat Huotilaisen ja Tervaniemen mukaan siihen, että musiikin harrastaminen saattaa vaikuttaa positiivisesti myös muihin kuin varsinaisiin musiikillisiin taitoihin, esimerkiksi lasten kielelliseen ja kognitiiviseen kehitykseen.
Tätä ilmiötä, jossa jonkin taidon tietoinen harjoittaminen vahvistaa myös muita, ei-tietoisesti harjoitettuja taitoja, kutsutaan siirtovaikutukseksi.
Musiikin harjoittamisen siirtovaikutukset kielikykyihin perustuvat nykytiedon mukaan viiteen tekijään: puheen ja musiikin prosessointiin liittyvien aivoalueiden osittaiseen päällekkäisyyteen, musiikillisen informaation prosessoinnin vaatimaan tarkkuuteen, musiikin aiheuttamiin positiivisiin tunteisiin ja harrastuksen vaatimaan tarkkaavuuteen.
Näiden tekijöiden kautta musiikillinen aktiivisuus näyttää vaikuttavan monipuolisesti kielellisiin taitoihin.
”Musiikki treenaa kuulojärjestelmää, jonka tarkoitus on puheen ymmärtäminen. Jos puheen ymmärtämisessä on haasteita – eli lapsi tai nuori on esimerkiksi kuulovammainen tai ei-suomenkielinen – musiikista on tutkimusten mukaan erityistä hyötyä”, Huotilainen sanoo.
Hänen mukaansa koulujen välistä segregaatiota ei pureta sillä, että yhden koulun sisällä järjestellään asiat uusiksi.
”Tutkimuksen valossa pitäisi puhua musiikkiluokkien purkamisen sijaan siitä, miten musiikkia voitaisiin opettaa useammissa kouluissa ja S2-oppilaille”, Huotilainen sanoo.
”Tämä tarkoittaa lisää musiikkiluokkia, lisää musiikintunteja, mutta myös sitä, että musiikkia käytetään enemmän opetusmetodina. Laulaminen on loistava keino esimerkiksi kielten opetteluun.”
Huotilainen liputtaa niin sanotun Keravan mallin puolesta. Keravalla siirrytään ensi syksynä malliin, jossa kaikki yläkoululaiset ovat painotetun opetuksen piirissä. Pyrkimys on nimenomaan hillitä segregaatiota.
Keravalla aiotaan tehdä niin, että musiikkiluokat jatkavat, vaikka muutoin malli toteutetaan ilman erillisiä painotusluokkia.
Myös Huotilainen on sitä mieltä, että painotetut musiikkiluokat kannattaa säilyttää.
”Painotetuilla luokilla opettaja on samanaikaisesti luokan- ja musiikinopettaja. Hänellä pitää olla mahdollisuus muokata opetusta tarpeen mukaan. Koko systeemi vesittyy, jos oppilaat sirotellaan eri luokille.”
Hänestä olisi todella tärkeää puhua myös kaverisuhteista.
”Musiikkiluokalla musiikki on asia, joka yhdistää kaikkia. Se on iso juttu.”
Samaa mieltä on tämän jutun kuvauksiin saapunut 9-vuotias Victoria Raita. Hän käy kolmatta luokkaa Kaisaniemen ala-asteen koulun painotetulla musiikkiluokalla.
”Musiikkiluokalla kaikki on kivaa. Minä vaan tykkään tosi paljon musiikista”, hän sanoo.
Kaisaniemen ala-asteella painotettua musiikkiluokkaa käyvä Victoria Raita, 9, on rakastanut laulamista päiväkoti-ikäisestä asti.
Laulaminen on Victorian intohimo.
”Laulaminen on vaan jotenkin niin hauskaa. Mun molemmat bestiksetkin luokalla on tosi innokkaita laulajia”, hän sanoo.
Isä Mikko Raita kertoo, että Victorialle haettiin pääsykokeiden kautta erikseen paikkaa Kaisaniemen ala-asteen koulun musiikkiluokalle. Ennen 3. luokkaa hän kävi painottamatonta peruskoulua lähellä Kalasatamaa.
”Jo ennen kuin Victoria meni 1. luokalle, selvitimme, millaisia kouluvaihtoehtoja on tarjolla. Eipä niitä juuri ollut, ja valitsimme sitten lähikoulun”, hän sanoo.
”Edellinenkin koulu oli tosi hyvä, mutta nykyisellä luokalla musiikki luo sanattoman kielen lasten välille. Victorian laulaminen on kehittynyt ryhmässä huikeasti.”
Raidan mukaan Victoria on ollut taitava laulaja päiväkoti-ikäisestä asti. Hän on käynyt muskarissa, yksityisillä laulutunneilla ja pop- ja jazz-konservatoriossa opiskelemassa erilaisia soittimia.
Tutkija Mari Tervaniemen mukaan on yleistä, että musiikkia harrastavat lapset ja nuoret tulevat sosioekonomisesti hyvistä lähtökohdista.
Tämä on myös suuri haaste tutkimukselle: monesti voi olla käytännössä mahdotonta erotella, mikä esimerkiksi lapsen kielellisessä kehityksessä on musiikin ansiota ja kuinka paljon on kyse taustasta johtuvista selittävistä tekijöistä, kuten vanhempien tuesta ja taloudellisista resursseista.
Aiemmin musiikin vaikutuksia on tutkittu paljon musiikkiopistoissa, joiden oppilaskunta on jo valmiiksi ollut hyvin valikoitunutta. Nykyisin tutkimusta pyritään tekemään tavallisissa kouluissa ja päiväkodeissa.
Tulokset ovat kiehtovia.
”Suomessa tehdyn Tanja Linnavallin väitöstutkimuksen perusteella vähintään kahden vuoden osallistuminen päiväkodissa järjestettävään viikoittaiseen alle tunnin mittaiseen musiikkileikkikouluun vahvisti lasten äänteiden prosessoinnin taitoja ja sanavarastoa”, Tervaniemi sanoo.
Yhtä voimakasta kielellisten taitojen vahvistumista ei löydetty verrokkiryhmiltä. Niitä olivat lapsiryhmät, joille ei ollut tarjolla musiikkikasvattajien järjestämää musiikkileikkikoulua, sekä päiväkodit, joissa lapset osallistuivat viikoittaisiin ammattiopettajien ohjaamiin tanssitunteihin.
”Muskari on todella huolella kehitettyä ja perusteellisesti mietittyä pedagogista toimintaa, ja sillä on varmasti vaikutusta. Mutta jo ihan tavallinen kotona ’lauleskelu’ ja muu omaehtoinen kotona musisointi näyttäisi vaikuttavan myönteisesti lasten keskittymiskykyyn”, Tervaniemi kertoo.
Hän toivoo, että koulujen ohella varhaiskasvatuksen roolista alettaisiin puhua enemmän.
”Kielenkin kehityksen kannalta ei ole väliä vain sillä, mitä kouluissa tehdään. Varhaiskasvatuksella on todella suuri merkitys.”
Musiikillisen harrastuneisuuden on lukuisissa kokeellisissa tutkimuksissa osoitettu nopeuttavan lasten neurokognitiivista kypsymistä ja joidenkin tulosten perusteella myös sosiaalista kehitystä.
Tervaniemen ja Huotilaisen mukaan yksi iso ongelma on, että monet opettajat niin kouluissa kuin varhaiskasvatuksessa kokevat, ettei heillä ole tarpeeksi valmiuksia musiikillisen opetuksen antamiseen.
”Musiikkitaustasta voi olla valtavasti hyötyä esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajana, mutta mitään oopperalaulutaitoa ei todellakaan tarvita. Musiikin ottaminen osaksi opetusta pitäisi tehdä mahdollisimman saavutettavaksi, ja siinä voisivat tarpeen mukaan auttaa esimerkiksi kiertävät musiikin opettajat ja digimateriaalien harkittu hyödyntäminen.”
Lue lisää: Tutkijat kertovat, miksi painotusluokista pitää luopua
Lue lisää: Helsinki haluaa puuttua koulushoppailuun – Näin asiaa kommentoivat päättäjät
Lue lisää: Tällainen on koulu, jossa on paljon S2-lapsia sekä muuta maata parempi keskiarvo
Lue lisää: Monet vanhemmat uhkaavat muutolla, jos Helsinki ajaa läpi koulushoppailua estävän suunnitelmansa