Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan suomalaiset synnytyssairaalat tarjoavat laadukasta hoitoa myös kiireisimpinä päivinä, mutta yksittäisissä synnytysyksiköissä hoidon laatu voi vaihdella.
Synnytysosastojen kiire ja kiireen vaikutus hoidon laatuun ovat puhuttaneet viime aikoina laajasti. Kiireen vaikutusta synnytysten hoidon laatuun ei kuitenkaan ole Suomessa tiettävästi aiemmin tutkittu.
Lue lisää: Äidiltä evättiin pääsy synnytyssairaalaan, vauva kuoli kohtuun
Terveystieteiden maisteri Riitta Vilkko tutki väitöskirjatyössään synnytyssairaaloiden hiljaisten ja kiireisten päivien yhteyttä synnyttäjien ja vastasyntyneiden hoidon laatuun.
Kiire vaikutti yksittäisissä synnytysyksiköissä vaihtelevasti tarjottujen palvelujen määrään. Kiireisinä päivinä suuremmissa yksiköissä pystyttiin tekemään synnytykseen liittyviä toimenpiteitä ja tarjoamaan kivunlievitystä samaan tapaan tai jopa enemmän kuin muina aikoina.
Pienemmissä yksiköissä kiire osittain vähensi toimenpiteiden määrää. Esimerkiksi keisarileikkausten määrä väheni kiireaikana pienissä yksiköissä 18 prosenttia ja lisääntyi hiljaisina päivinä 15 prosenttia.
”Erot kertovat todennäköisesti siitä, että suuressa sairaalassa on pientä yksikköä parempi mahdollisuus lisätä vauhtia tarvittaessa. Kun pienessä synnytyssairaalassa henkilökunta tunnistaa kiiretilanteen, potilaita voidaan lähettää eteenpäin suurempiin sairaaloihin. Hiljaisina päivinä synnyttäjän tilannetta voi mahdollisesti seurata pidempään myös pienemmissä yksiköissä”, Vilkko arvioi Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Samansuuntainen ilmiö näkyi myös vastasyntyneiden voinnissa. Kiireisten päivien aikana sikiön synnytyksen aikaisten hapenpuutteiden määrä väheni keskussairaaloissa, mutta kasvoi yliopistosairaaloissa.
Vilkon mukaan tapaukset oli todennäköisesti ohjattu pienistä yksiköistä suurempiin.
Synnytyssairaaloissa on tyypillistä, että synnyttäjien lukumäärä vaihtelee, mikä aiheuttaa sairaaloissa ajoittaista kiirettä. Koska synnytysten määrä Suomessa on vähentynyt, pieniä synnytyssairaaloita on lakkautettu ja palveluita keskitetty suurempiin yksiköihin. Synnytyssairaaloiden henkilöstömitoitus lasketaan sen mukaan, paljonko synnytyksiä on päivässä keskimäärin.
Vilkko tarkasteli synnytyksiä sekä koko palvelujärjestelmän tasolla että eri kokoisissa synnytyssairaaloissa. Aineisto muodostui koko väestön kattavasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen syntymärekisteristä vuosilta 2006–2016. Aineisto sisälsi tiedot 634 810 synnytyksestä.
Kiireisten päivien määrä vaihteli synnytysyksiköiden välillä. Suurissa yksiköissä toiminta oli tasaisempaa, mutta pienemmissä jo pienet muutokset synnyttäjien määrissä aiheuttivat kiirettä.
Vilkon mukaan jatkotutkimusta tarvitaan etenkin siitä, millaisissa tilanteissa ja millä perusteilla synnytyssairaalat lähettävät synnyttäjiä toisiin yksiköihin kiireaikoina. Vilkko myös esittää, että synnytysyksiköille määritettäisiin kullekin ominainen kiireaika.
”Sen perusteella voitaisiin edelleen tutkia kiireen yhteyttä hoidon laatuun”, Vilkko sanoo yliopiston tiedotteessa.
