Poliisi kaaharien takaa-ajosta: ”Joskus on tapahtunut niin kauheita asioita, että on pakko lähteä perään”

Yleisjohtajalla, kenttäjohtajalla tai pakenijaa seuraavalla partiolla on lupa keskeyttää operaatio, jos menetykset arvioidaan liian suuriksi.

10.3. 17:54

Helsingin keskustassa Rautatientorilla oli perjantai-iltapäivällä lyhyt takaa-ajotilanne.

”Poliisin oli tarkoitus pysäyttää auto, mutta pysäytettävän auton kuljettaja lähti karkuun. Poliisi yritti selvittää auton liikkeitä kansalaisten havaintojen perusteella, mutta auto jäi kateisiin”, Helsingin poliisin twiitissä kerrottiin.

Poliisin mukaan auton etsintään osallistui lyhyeksi aikaa useampi partio.

Ikuisuuskysymyksenä on pohdittu, kuinka paljon vaaraa poliisi itse aiheuttaa liikenteessä yleisölle, kun epäillyn perään lähdetään useammankin partioauton voimin. Silminnäkijöiden mukaan näin tapahtui esimerkiksi Helsingissä perjantaina.

Helsingin poliisin liikennevalvontatoiminnon johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein, missä määrin takaa-ajaminen kovilla nopeuksilla on järkevää?

”Lähtökohta on pakenevan seuranta. Siinä pitää olla koko ajan kokonaisvaltaisesti ajan tasalla. Jossakin vaiheessa voi olla, että otetaan poliisilain vitospykälä käyttöön, ja luovutaan toimenpiteestä”, Pasterstein sanoo.

Niin poliisi kuin yleisö on vuosien varrella monesti palannut samaan takaa-ajoja koskevaan kysymykseen: eikö yleisölle koidu vaaraa, jos kovilla nopeuksilla ja monenkin partion voimin ajetaan takaa epäiltyä pakenijaa?

Esimerkiksi Helsingin perjantaisen takaa-ajon teki vaikkapa maaseutuseurantaa vaarallisemmaksi se, että se tapahtui ydinkeskustassa, jossa on paljon kevyttä liikennettä, siis jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. He saattavat yllättävässä tilanteessa joutua vaaraan.

”On punnittava, ovatko mahdolliset menetykset kohtuuttomat saavutettuun tavoitteeseen nähden. On tehtävä kokonaisvaltainen arvio, ei vain kerran, vaan yhä uudestaan. Tilanteet muuttuvat koko ajan”, Pasterstein sanoo.

”Poliisin yleisjohtaja, kenttäjohtaja tai perässä ajavan poliisiauton kuljettaja voi keskeyttää toimenpiteen. Muistan itse aikoinaan keskeyttäneeni takaa-ajon.”

Esimerkiksi Helsingin poliisin tilannekeskuksessa on läpi vuorokauden vuorossa yleisjohtaja.

Poliisilla on takaa-ajoja jatkuvasti. Pastersteinin karkea arvio on kerran päivässä, harvemmin kuitenkaan Helsingin keskustassa. Tärkeintä on hänen mukaansa sivullisten turvallisuus.

”Silloin, kun mennään alueelle, jossa on paljon jalankulkijoita ja pyöräilijöitä, yhtälö on huono. Pahimmassa tapauksessa on arpapeliä, kuka jää henkiin tai kuka loukkaantuu.”

Takaa-ajon lähtötilanne on Pastersteinin mukaan yleensä sama: autoilijaa käsketään pysähtymään, mutta tämä lähteekin karkuun. Syitä voi olla monia.

”Syyt karkuun lähtöön ovat hyvin kirjavat. Kenellä ei ole ajolupaa, kenellä on huumeita autossa, kenestä on etsintäkuulutus päällä. Lähtösyyt voivat olla hyvinkin pienet”, Pasterstein sanoo.

Useimmiten karkuun lähteminen ei kannattaisi.

”Se on vaarallista. Siitä voi koitua vakavat seuraukset. Tiedetään, että suomalainen poliisi on luotettava, eikä hän käytä väkivaltaa.”

Poliisin kokonaisvaltainen pohdinta johtaa monesti myös siihen, että perään on pakko lähteä.

”On tapahtunut tai on vaarassa tulla tapahtumaan niin kauheita asioita, että on pakko.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat