Häirintätapaukset Helsingin joukkoliikenteessä vaikuttavat olevan yleisiä, mutta niistä hyvin harva tulee liikenteen järjestäjän tietoon asti.
HS kertoi tiistaina lukijoiden kokemasta häirinnästä Helsingissä. Vastaajien mukaan häirintää tapahtuu myös joukkoliikenteessä melko usein.
Esimerkiksi 32-vuotias helsinkiläinen Anna kertoi todistaneensa viime perjantaina iltapäivällä raitiovaunussa tilannetta, jossa siististi pukeutunut mutta päihtyneen oloinen mies pyysi jokaista sisään tulevaa naista istumaan viereensä.
Kun lopulta raitiovaunussa eräs nainen istui miehen viereen, alkoi mies saman tien lähennellä naista.
Tapaus sattui 9-ratikassa Rautatieaseman ja Kallion välillä. Tilannetta todistanut nainen esiintyy jutussa vain etunimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi.
”Ensin näytti, että mies tarjosi kohteliaasti paikkaa vanhemmalle naiselle. Kun nainen istui hänen viereensä, mies kiersi saman tien käsivartensa tämän ympärille ja sanoi jotain limaista”, Anna kertaa puhelimitse HS:lle.
”Tilanne päättyi siihen, että tämä nainen nousi ylös ja sanoi, että nyt vaihdan kyllä paikkaa.”
Annan mukaan kukaan kanssamatkustajista ei puuttunut tilanteeseen, mukaan lukien hän itse. Myöskään kuljettaja ei reagoinut, vaikka tilanne sattui lähellä kuljettajan penkkiä.
”Itse tuijotin ulos ikkunasta ja toivoin, ettei mies kiinnitä minuun mitään huomiota.”
Perjantaina ratikassa sattunut tapaus ei ole tullut Helsingin raitioliikennettä liikennöivän Kaupunkiliikenteen tietoon, kertoo valvomomestari Niilo Lehmussaari.
Hän kuitenkin arvioi, että merkittävä osa häirintätapauksista jää pimentoon. Yleisesti ottaen Kaupunkiliikenteelle tulee noin muutaman kerran kuukaudessa ilmoituksia seksuaalisen häirinnän tapauksista.
”Useimmiten kyse on epäasiallisesta kielenkäytöstä, koskettelusta esimerkiksi liukuportaissa tai metrojunassa tai ylipäätään liian lähelle tulemisesta”, Lehmussaari kuvaa.
Myös Helsingin seudun liikenteelle (HSL) ilmoituksia erilaisista häirintätapauksista tehdään ”todella vähän”, sanoo viestinnän asiantuntija Tuija Ruoho.
Ilmoituksia tulee hänen mukaansa yksittäisiä kuukaudessa. Toisinaan on kuukausia, jolloin ilmoituksia ei tule lainkaan. Myöskään HSL:lle ei ole tullut tietoa perjantain ratikkatapauksesta.
”Se ei tarkoita, etteikö joukkoliikenteessä häirintää tapahtuisi”, Ruoho muistuttaa.
Häirintätapauksia on pyritty viime vuosina kitkemään hänen mukaansa esimerkiksi Päätepysäkki syrjinnälle -kampanjalla.
Hänen mukaansa joukkoliikenteessä ei HSL:n arvion perusteella tapahdu sen enempää häirintää kuin muuallakaan kaupungin julkisista paikoista.
”Joukkoliikenne on osa kaupunkiympäristöä, joten valitettavasti häirintää tapahtuu samaan malliin myös täällä.”
Jos havaitsee joukkoliikenteessä häirintää, Ruohon mukaan kanssamatkustajien tulisi puuttua siihen rohkeasti. Jos taas itse joutuu häirinnän kohteeksi, tulisi ensisijaisesti mennä kertomaan asiasta kuljettajalle.
Ruoho kuitenkin tunnistaa, etteivät monet häirinnän uhrit välttämättä uskalla tai kykene häirinnän hetkellä reagoida tilanteeseen.
”Ymmärrän tätä kauhean hyvin, enkä syyllistä ketään siitä, ettei tilanteista tehdä ilmoituksia. Eihän häirintää saisi toki olla missään.”
Lue lisää: ”Pippelin hiplaajia ja tumputtajia” – Näin lukijat kertovat ahdistavista hetkistä uimahallissa