Helsingin Esplanadilla voi ensi kesänä ihastella palmuja pitkän tauon jälkeen. Edellisen kerran palmuja oli Espan ympäristössä tiettävästi vuonna 1917.
Helsingin kaupunki sulkee kokeiluluonteisesti sekä Etelä- että Pohjoisesplanadilta yhden kaistan ensi kesästä alkaen. Kaistojen poistuessa käytöstä Esplanadeille tulee uutta oleskelutilaa.
Käytöstä vapautuville ajokaistoille tulee runsaasti ruukkukasveja, muun muassa palmuja.
”Esplanadeille tulee kesäkukkien sekaan 100 kääpiöpalmua ruukuissa. Alueelle tulee myös yhteensä 50 iso- ja pienikokoista taatelipuuta, jotka näyttävät palmuilta”, kertoo maisema-arkkitehti Satu Niemelä-Prittinen suunnittelu- ja konsultointiyritys WSP:stä.
Niemelä-Prittinen osallistui Esplanadien kävelykatukokeilun vihersuunnitteluun.
”Palmut ja taatelipuut tilataan erikseen ulkomailta, niitä ei kasvateta täällä kuten muita Helsingin kesäkukkia.”
Esplanadien ajokaistojen poistamisen kokeilu kestää syksyyn 2024 saakka. Kokeilun aikana sesonkikasvit vaihdetaan.
”Tavoitteena on, että kasvit olisivat paikallaan Esplanadeilla Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta. Palmut ja taatelipuut vaihdetaan kesäkukkien ohella uusiin kasveihin syys–lokakuun vaihteessa. Mahdollisuuksien mukaan palmut siirretään talvehtimaan kaupunginpuutarhaan. Lisäsijoituspaikkoja joudutaan luultavasti etsimään suuren määrän vuoksi”, Niemelä-Prittinen kertoo.
Lue lisää: Autoilijoiden kiusaaminen Esplanadeilla taitaa olla virhe, jonka perään vielä itketään
Palmut tekevät tulevana kesänä paluun Espan ympäristöön yli sadan vuoden tauon jälkeen.
1900-luvun alussa Esplanadin puistoon tuotiin kesien ajaksi palmuja viihdyttämään puistossa rentoutuvia kaupunkilaisia. Tuolloin palmut olivat talvikauden Helsingin talvipuutarhassa.
”1900-luvun alun kuvista näkee, että Esplanadilla oli eksoottisia kasveja. Esimerkiksi Runebergin patsaan vieressä oli kaktuksia, mehikasveja ja palmuja. Esplanadin puisto oli 1900-luvun alussa suunnannäyttäjä vihersuunnittelussa”, Niemelä-Prittinen kertoo.
”Palmujen ja muiden eksoottisten kasvien tuloon Esplanadin puistoon saattoi vaikuttaa se, että tuolloin Helsingin kaupunginpuutarhurina toiminut Svante Olsson (1856–1941) halusi tuoda vihersuunnitteluun tuulahduksia ulkomailta.”
J. L. Runebergin patsaan ympärillä oli palmuja. Kuva otettu vuosina 1910–1919. Kuva: Ragnar Nyberg / Helsingin kaupunginmuseo
Palmuja tuotiin Niemelä-Prittisen mukaan todennäköisesti Esplanadin puistoon 1920-luvulle saakka.
”Palmuja hyödynnettiin puistossa useita vuosia ja ne kasvoivat isoiksi. Viimeisen kerran palmuja oli Espan puistossa tiettävästi vuonna 1917.”
1920-luvulla palmut saivat kuitenkin väistyä puistosta.
”Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Helsingin oli pakko luovuttaa puistoja vihannesviljelyä varten. Esplanadin puiston ja muiden puistojen hoitaminen kärsi tämän vuoksi”, Niemelä-Prittinen kertoo.
Palmuista luovuttiin myös siksi, ettei kasvien hoitoon ollut rahaa.
”1920-luvulta alkaen palmut myös koettiin epäsuomalaisiksi, kun modernismi tuli puistosuunnitteluun".
Lue lisää: Näin Helsinki haluaa käyttää Espan suljettavat ajokaistat
Myöhemmin puistojen hoitoon oli jälleen enemmän rahaa käytettävissä, mutta palmuja ei kuitenkaan palautettu Espan puistoon.
”Ei ole ollut suunnitelmia siitä, että palmut palautettaisiin Espan ympäristöön pysyvästi. Kaksi vuotta kestävän kokeilun aikana etsitään suuntaviivoja Etelä- ja Pohjoisesplanadin tulevaan kaupunkikuvaan. Kadulle on toivottu runsasta viherilmettä”, Niemelä-Prittinen sanoo.
”Näkisin, että ruukkuistutukset pallomaisine pienpuineen ja palmuineen istuvat hyvin historiallisesti arvokkaalle alueelle.”
Esplanadit muutetaan kokeiluluontoisesti yksikaistaisiksi keväästä 2023 syksyyn 2024.
Kyseessä on Helsingin ydinkeskustan kävelyolosuhteiden parantamiseen tähtäävä kokeilu, johon kuuluu Esplanadien uusien liikennejärjestelyjen lisäksi muita väliaikaisia muutoksia ydinkeskustassa.
Palmuja Esplanadin puistossa. Kuva otettu vuosien 1910–1919 aikana. Kuva: Eric Sundström / Helsingin kaupunginmuseo
Palmuja Esplanadin puistossa vuonna 1908. Kuva I. K. Inha / Suomen valokuvataiteen museo
