Helsinkiläisillä kaveruksilla on pian edessään merkittävä päivä.
Reilun kuukauden päästä 23-vuotiailla Viivi Laamasella ja Tuuli Pirkkasella tulee nimittäin täyteen tasan kahdeksan vuotta siitä, kun he ovat joka ikinen päivä lähettäneet toisilleen kuvan tai videon.
Kyse on nuorten suosiman Snapchat-sovelluksen ”streakista” eli viestiputkesta, joka kasvaa sitä suuremmaksi, mitä useampana peräkkäisenä päivänä kaverit lähettävät kuvia toisilleen. Jos jompikumpi unohtaa lähettää kuvan, putki nollautuu.
HS etsi kyselyllä Helsingin pisintä Snapchat-streakia, ja vastauksia tuli satoja. Kärkipaikalle ylsi Laamasen ja Pirkkasen viestiputki, joka oli maanantaina jo 2 878 päivän mittainen.
”Kertaakaan se ei ole katkennut, eikä ole käynyt edes lähellä. Kaikki aina ihmettelevät, että miten teillä on noin pitkä streak”, Laamanen toteaa Teams-puhelussa.
”Ehkä olemme niin liimattuja kännyköihin tai toisiimme”, Pirkkanen lisää nauraen.
Alakoulussa ystävystyneet Laamanen ja Pirkkanen alkoivat käyttää Snapchatia yläasteella. Streak syntyi kaveruksille oikeastaan luonnostaan, sillä he viestittelivät sovelluksen kautta muutenkin päivittäin.
Vaikka missään vaiheessa heidän tietoisena tavoitteenaan ei ollut kasvattaa viestiputkea mahdollisimman suureksi, oli heidän mukaansa varsinkin yläasteella monille tärkeää, etteivät streakit katkenneet ja niitä pidettiin yllä.
Laamasen mukaan tuolloin oli ylipäätään merkittävää, kuinka paljon ystäviä jollakulla on. Siksi Snapchat-streak toimi tietynlaisena sosiaalisena pääomana, joka osoitti konkreettisesti, kuinka monelle ihmiselle juttelet ja kuinka paljon.
”Ehkä meille se ei ollut niin iso juttu, mutta kyllä se monelle toimi statussymbolina. Usein huomasi, että ihmiset oikeasti suuttuivat, jos streak katkesi”, Laamanen kertoo.
Tuuli Pirkkasen Snapchat-avatarin vieressä näkyy, kuinka monta päivää hänellä ja Viivi Laamasella on viestiputkea takana.
Kaverusten lähettämät ”snäpit” ovat alusta asti olleet hyvin arkipäiväisiä. He vaihtavat kuulumisia, kertovat hauskoista arjen sattumuksista tai ihan vain näyttävät kuvan kautta, missä ovat ja mitä tekevät.
”Ei siinä ole hirveästi mitään logiikkaa. Tietyllä tavalla vain raportoidaan kaverille päivän tapahtumia”, Pirkkanen sanoo.
Monesti kuvat ovat selfieitä eli naamakuvia eikä niissä välttämättä tarvitse edes lukea mitään. Varsinkin nuorempana tällaisia tyhjiä kuvia tuli kaverusten mukaan ”spämmättyä” eli lähetettyä turhan päiten useammin kuin nykyään.
Sovelluksen käytön alkuaikoina he käyttivät enemmän myös Snapchatin tarjoamia filttereitä eli kasvoa muokkaavia tehosteita.
Kahdeksan vuoden aikana Laamaselle ja Pirkkaselle on syntynyt Snapchatin käyttöön kirjoittamattomia sääntöjä. Heille on esimerkiksi tyypillistä, että keskustelu jatkuu siellä koko ajan.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että kun toiselle lähettää kuvan, tämän odotetaan vastaavan siihen heti kuvan avattuaan.
”Monille muille saatan jättää jossain kohtaa vastaamatta ja keskustelu jatkuu vasta seuraavana päivänä. Mutta sulle en jätä ikinä vastaamatta”, Pirkkanen sanoo Laamaselle.
Jos lähes kahdeksan vuoden streak nyt katkeaisi, harmittaisiko ystävyksiä?
”Ei se ehkä maailmaa kaataisi, mutta kyllä voisi vähän kirpaista”, sanoo Laamanen.
”Jos joku muu streak katkeaisi, se olisi ihan sama. Mutta tämä tuntuisi ehkä jossain”, pohtii Pirkkanen.
He asuvat Helsingissä melko lähekkäin ja näkevät toisiaan vähintään muutaman viikon välein tai jopa useita kertoja viikossa. Joten vaikka Snapchat-streak katkeaisi, se tuskin merkitsisi ainakaan ystävyyden loppua.
Entä kauanko he aikovat jatkaa streakin ylläpitämistä?
”Varmaan siihen asti, ettei kukaan enää käytä sovellusta”, Pirkkanen sanoo.
”Tai sitten hautaan asti. Katsotaan, haastatellaanko meitä taas kahdeksan vuoden kuluttua uudestaan”, naurahtaa Laamanen.