Opetusluvalla ajamista opetelleet pääsevät ajokokeesta läpi ensiyrittämällä todennäköisemmin kuin autokoulun käyneet.
Vuosina 2016–2022 opetusluvalla kortin suorittaneista kuskikokelaista kokeen läpäisi ensimmäisellä yrityksellä selvästi yli puolet. Prosenteissa ensikerralla onnistuneiden määrä vaihteli 68 ja 64 prosentin välillä.
Autokoulussa opetetuissa ensikertalaisten onnistumisprosentti taas lähti vuonna 2016 selkeään laskuun. Silloin 72 prosenttia pääsi läpi ensimmäisellä ajokokeella, vuonna 2022 enää 54.
Ajokokeen eli inssin uusiminen on nykyään yleisempää kuin vielä muutama vuosi sitten.
Ongelma päätyi monen kahvipöytäkeskustelun aiheeksi HS:n kerrottua helsinkiläismiehestä, joka on yrittänyt läpäistä ajokokeen jo kuusi kertaa.
Seitsemättä ajokoettaan odottava Dmitri Trubnikov on ajokokeiden lisäksi ostanut lukuisia ylimääräisiä ajotunteja. Rahaa on palanut tuhansia euroja, mutta korttia hän ei ole kuukausien harjoittelusta huolimatta saanut.
Trubnikov on siirtynyt ajamaan ajokokeita Loimaalle, sillä hän pitää aluetta helpompana ajaa kuin Helsinkiä.
Lue lisää: Mies reputti ajokokeen viidesti Helsingissä – Sitten hän varasi kokeen syrjäseudulta
Trubnkikovin tapaus herätti mielenkiintoa myös alan ammattilaisissa.
Suomen Autokoululiiton varapuheenjohtaja Timo Suominen muistaa lähes kolmekymmentä vuotta kestäneen uransa ajalta vain yhden kokelaan, joka kävi ajokokeessa kuusi kertaa.
Kokeen uusiminen ainakin kerran tai pari taas on tilastojenkin mukaan aiempaa yleisempää. Uusintakertojen määrän lisääntymisen syyksi mainitaan usein vuoden 2018 ajokorttiuudistus.
Sen mainitsee myös Suominen.
”Opetusmäärien pienentyminen on se suurin syy”, Suominen sanoo.
Mutta miksi opetusluvalla opettelevat pärjäävät kokeessa paremmin?
Siihen vastaus on jo monimutkaisempi. Opetusluvalla opettelevat ajavat usein huomattavasti enemmän kuin autokoulua käyvät.
Lisäksi autokouluissa tyypillisesti opetetaan niitä kokelaita, joille kortin saaminen on lähtökohtaisesti haasteellisempaa. Esimerkiksi oppimisvaikeudet tai kielimuuri voivat vaikeuttaa kokeen läpäisyä.
Eroja on myös ajokokeiden hylkäämisen syissä. Autokoulun käyneillä syynä on usein kokemattomuus, joka näkyy etenkin jännittävässä tilanteessa. Opetuslupalaisten koe taas hylätään todennäköisemmin siksi, että ajokokemusta on hankittu liian yksipuolisesti, Suominen sanoo.
”Kauppareissujen ja maantiellä ajamisella ei kukaan saa korttia”, Suominen sanoo.
Traficomin tilastoissa uusista kuljettajista lasketaan niin sanottu priima-osuus.
Priimaksi lasketaan kuljettajat, joille ei ole vuoden aikana sattunut liikennevahinkoja eivätkä he ole saaneet liikennevirhemaksuja, sakkoja tai huomautuksia poliisilta.
Priimaindeksillä autokoulun käyneet pärjäävät hieman opetusluvalla opetelleita paremmin. Suomisen mukaan erot selittyvät juurikin opetuksen monipuolisuudella.
Opetusluvalla harjoitellessa monelle tulee kiusaus ajaa vain helpompia reittejä, ja jos opettaja itsekään ei muista kaikki sääntöjä, ei hän voi niitä kunnolla opettaakaan.
Ajokokeissa käy myös ilmi tapauksia, joissa opetusauton polkimissa on puutteita tai niitä ei ole ollenkaan. Opetuksessa käytettävää autoa ei enää tarvitse katsastaa muutosten jälkeen, joten käytännössä polkimien asentamista ei valvota, Suominen sanoo.
”Se on ihan puhtaasti liikenneturvallisuusriski.”
Viimeisimmät ajokorttiuudistukset eivät Suomisen mielestä ole osuneet maaliinsa.
Uudistuksia on perusteltu autokoulun hinnalla. Yksi keino laskea hintaa on opetus simulaattoreilla. Liukasrata-ajonkin voi suorittaa koneella oikean auton sijaan.
Vaikka simulaattorit ovat kehittyneitä, suhtautuu kokenut liikenneopettaja niihin varauksella. Autokoulun kannalta simulaattorit voivat olla helpotus, mutta oppilaan näkökulmasta ilmiö on surullinen, Suominen sano.
”Henkilökohtainen mielipiteeni on, että simulaattoritunteja ei saisi laskea yksi yhteen oikean opetuksen kanssa.”
Seuraavalta hallitukselta Autokoululiiton varapuheenjohtaja toivoisi näkevänsä asiantuntijoiden ohjaamia uudistuksia, jotka painottaisivat tuoreiden kuskien liikenneturvallisuutta.
Toimivin malli voisi Suomisen mukaan olla opetuslupaa ja autokouluopetusta yhdistelevä tutkinto.
Jos kokelas esimerkiksi ensin suorittaisi autokoulussa perusvaiheen ja sen jälkeen kartuttaisi vielä kokemusta vaikka vanhempien kanssa ajamalla, tulisi harjoittelua enemmän kuin nykymallilla.
