Kerrostalon kulmauksessa Malmilla on kivijalkamyymälän oven edustalle pinottu harmaita kivilaattoja porrasaskelmiksi. Tavallaan toisistaan irralliset laatat kertovat samaa tarinaa kuin nurkkauksen pikkuruinen palapelikauppa, johon niiden on määrä viedä.
Siinä olisi valmiit portaat, kun joku vain kokoaisi ne.
Emilia Eloranta, 30, avasi kivijalan nurkkahuoneistossa joulukuussa Pienen Harrastepuodin sen jälkeen, kun tilassa toiminut ompelimo lopetti. Se oli hetki, jona pitkään kehittynyt henkilökohtaisen elämän jatkumo tavoitti loogisen tulemansa: harrastuksesta tuli bisnes.
Emilia Eloranta on tänä vuonna koonnut 54 palapeliä. Vuoden mittaan hän arvelee kokoavansa niitä noin sata.
Eri tapoja aloittaa palapelin kokoaminen on monia. Yksi niistä on järjestää saman väriset erikseen, ja jatkaa siitä.
”Mua on pienestä pitäen kiinnostaneet kaikenlaiset pulman ratkaisut ja päättelyt. Palapelien kokoaminen vaatii älyä, keskittymistä ja hahmottamiskykyä”, Eloranta sanoo.
Lajia lähinnä leikkinä pitävälle tulee yllätyksenä, kun Eloranta alkaa kertoilla palapelien kokoamisen erilaisista taktiikoista, tekniikoista ja apuvälineistä.
Enää puuttuu, että hän väittäisi lajin olevan fyysisesti raskas ja vaativan paljon harjoittelua.
”Kyllä. Saatan unohtua tunneiksi kokoamaan, seisoen tai istuen, enkä huomaa ajan kulua. Välillä on venyteltävä lihaksia, muutoin hartiat ja selkä jumittuu.”
Entä ne taktiikat ja tekniikat?
”Useimmat aloittavat reunapaloista. Toiset järjestävät ensin keskenään saman väriset omiin kasoihinsa. Sitä varten on myös tällaisia lajittelijoita”, Eloranta sanoo esitellen eräänlaisia juuri kokoamista varten muotoiltuja pieniä laareja.
”Jotkut aloittavat vaikkapa keskeltä, jostakin tietystä kuviosta, ja jatkavat siitä.”
Saatavilla on myös kokoamisalustoja, jotka on erityisesti pinnoitettu ehkäisemään palojen liikahtelua. Jotkut niistä saa asennettua viistoasentoon, vähän niin kuin maalaustelineet – ei tosin yhtä jyrkkään kulmaan.
”Kaltevuus ehkäisee niskan jumittumista. Ei tarvitse kurkottaa niin paljon kuin pöydän vaakatasossa. Kalteva pinta ehkäisee lisäksi valon heijastumista paloista.”
Pieni Harrastepuoti toimii kivijalkaputiikin lisäksi verkossa. Kuten kaupankäynnissä verkossa yleensäkin, usein asiakas löytää tuotteen yrityksen sivulta, tilaa, ja noutaa sen putiikista. Tai sitten Eloranta toimittaa sen postitse.
”Joskus käy niin, että kun asiakas tulee noutamaan palapeliä, hän ihastuukin johonkin toiseen, ja ostaakin sen”, Eloranta kertoo.
Eloranta on kiertänyt palapeleineen myös erilaisissa tapahtumissa ja osallistuu muun muassa Helsingin kirjamessuille ensi syksynä. Asiakaskunnassa on niin naisia kuin miehiä, viime aikoina myös nuoret ovat Elorannan mukaan innostuneet kokoamisesta.
Palapelin kokoaminen vie hetkeksi toiseen, kiireettömään maailmaan. Eloranta kertoo opettajasta, joka on ostanut häneltä palapelejä: opettaja kertoi väsyneiden oppilaiden hälisseen luokassa, mutta kun hän asetti palapelin pöydälle, luokkaan laskeutui täysi hiljaisuus.
”On tämä erilaista yhdessäoloa kuin se, että ollaan kännykät kädessä. Jotkut perheet viettävät yhdessä aikaa palapelin ääressä. Siinä voi samalla puhella ja vaihtaa kuulumisia.”
Kerrostalon punatiiliseen kivijalkaan käydessään ei aavista, kuinka pökerryttävään värien maailmaan astuu. Kaupan hyllyillä on esillä 25:n eri valmistajan tuotteita eri puolilta maailmaa, lähinnä Euroopasta, Yhdysvalloista ja Kanadasta.
Punatiilisen asuinkerrostalon nurkasta sisään käydessään ei arvaa, millainen värien myrsky sisällä Pienessä Harrastepuodissa avautuu.
Jotkut kutsuvat Emilia Elorannan putiikkia Malmin karkkikaupaksi.
Hollantilaisen kuvataiteilijan Vermeerin Tyttö ja helmikorvakoru on monille tuttu. Se sisältyy tuunattuna yhteen palapeliin maailmantaiteen merkkiteoksista.
”Jotkut sanovat, että tämä on Malmin karkkikauppa”, Eloranta naurahtaa.
Vaikka putiikki on pieni, sen tarjonta on lelukauppojen, kirjakauppojen ja marketien nurkkauksista löytyviä valikoimia monipuolisempi, Eloranta luonnehtii, ja kyllä häntä on uskominen.
Maisemia, satuhahmoja tai vaikkapa taiteen klassikoita jäljitteleviä normipalapelien kuvia täydentävät harvinaisemmat, pienempien valmistajien tuotteet ja muodoltaan erikoiset, esimerkiksi pallon muotoon koottavat kuvat.
Elorannan omia suosikkeja perinteisten palapelien lisäksi ovat Wasgij-mysteeripelit. Pelkistetysti sanottuna niissä kannen kuva on eri kuin se, joka pyritään kokoamaan. Kannessa saattaa olla esimerkiksi hahmo, joka katsoo jonnekin, ja kokoajan on pyrittävä mielikuvittelemaan, mitä tämä näkee.
Joskus saattaa kokoajalle nousta seinä vastaan. Eloranta kertoo, kun hänet kutsuttiin apuun: nainen oli koonnut palapeliä kotonaan jo pitkään, ja mies alkoi jo hermostuneena kysellä, eikö se koskaan valmistu.
”Nainen löi sen kasaan, toi minulle, ja minä kokosin sen. Sen jälkeen hän sanoi miehelleen, että tämä tulisi mukaan katsomaan, hänellä olisi miehelle yllätys.”
Jos on palapelien kokoaminen vastapainoa kiireelle, tarvitsee sekin vastapainoa: Elorannalla on moottoripyörä ja hän harrastaa valokuvausta, molemmat tekniikkalajeja kuten palapelien kokoaminen.
Valokuvauksesta on hyötyä myös palapelihommassa: vaikka Eloranta on koonnut laskemattoman määrän kuvia, yksikään ei roiku hänen kotinsa seinällä: ”Otan siitä valokuvan ja puran takaisin laatikkoon.”
Eloranta on tänä vuonna koonnut 54 palapeliä. Hän harjoittelee syyskuussa Espanjan Valladolidissa pidettäviin palapelien kokoamisen MM-kilpailuihin. Sarjoja on kolme: yksilö, pari- ja joukkuepelit.
Joukkuepelit?
”Meillä on neljän naisen joukkue: Finishers.”
Vuonna 2022 joukkue, jossa Eloranta oli mukana, voitti Hyvinkäällä järjestetyn kotimaisten joukkueiden kisan. Nyt on nostettava pään kesto ja sormien näppäryys toiselle tasolle, kun Valladolidiin kokoontuu satojen joukkueiden suuruinen palapelimaailman kerma.
Ratkaisevaa on nopeus, mutta se ei yksin riitä: pitää hahmottaa. Eloranta on katsonut videolta edellistä mestaria. ”Hänellä oli näppärät ja nopeat sormet.”
1 000 euron pääpalkinnon ohella jaetaan muitakin houkuttavia palkintoja, nimittäin palapelejä.
Monet aloittavat palapelin kokoamisen reunapaloista. Vaikeutta lisää, kun nekään eivät ole laidoiltaan suoria.
