Helsingin rautatieasemalla toimineen luvattoman kojun nuori yrittäjä ihmettelee kaupungin byrokratiaa ja suhtautumista kioskitoimintaan.
HS kertoi tiistaina, että asema-aukiolla metron sisäänkäynnin vieressä ehti useamman viikon ajan toimia kahvikoju, vaikka kyseisessä kohdassa ei ole virallista myyntipaikkaa. Kaupunki antoi kojulle pysäköintivirhemaksun ja se siirrettiin kehotuksen mukaisesti tiistain aikana pois paikalta.
Lue lisää: Luvaton kioski hämmensi rautatieasemalla
22-vuotias kahvilayrittäjä Asad Mahmood kertoo, ettei ole löytänyt kojulleen vielä uutta paikkaa, eli se joudutaan pitämään toistaiseksi suljettuna.
Mahmood on täysipäiväinen yrittäjä, joten kioski oli hänen pääasiallinen elinkeinonsa.
”Minulla ei ole periaatteessa mitään elantoa saatavilla, kunnes uusi paikka löytyy”, hän sanoo puhelimitse.
Ydinkeskustassa sijainnut luvaton koju herätti tiistaina paljon huomiota, ensin sosiaalisessa mediassa ja myöhemmin HS:n uutisoitua siitä.
Kaupungilta kerrottiin ensin HS:lle, ettei kojulla ole voimassa olevaa ketterä kioski -sopimusta. Ketterä kioski on kaupungin ohjeistusten mukaan liikkuva elintarvikekioski, jolla ei ole omaa pysyvää myyntipaikkaa.
Myöhemmin päivällä tarkennettiin, että yrittäjältä henkilökohtaisesti sopimus kyllä löytyy, mutta se ei koske asema-aukiolla ollutta vaunua. Lisäksi metron sisäänkäynnin nurkalla ei joka tapauksessa ollut sallittua myyntipaikkaa.
Mahmoodia harmittaa, että asiasta tuli ”näin suuri kohu”, sillä hänen mukaansa kyse on puhtaasta väärinymmärryksestä kaupungin ja yrittäjän välillä.
”Kun tehtiin ketterä kioski -sopimusta, oli rekisteritunnuksen kirjaimet menneet vahingossa väärin. Lisäksi meille oli puhelimessa sanottu, että kyseiselle paikalle saa mennä. Kaupungin henkilöllä oli siis asiasta väärää tietoa”, hän sanoo.
”Nämä virheet sitten kaatuivat meidän niskaamme, vaikka yritimme toimia oikein. Pelkona on, että tästä aiheutuu turhaa mainehaittaa asiakkaiden keskuudessa.”
Tapahtumien ja maanvuokrauksen tiimipäällikkö Niklas Aalto-Setälä Helsingin kaupunkiympäristöstä ei pysty vahvistamaan, missä päässä virhe rekisterinumeron kirjaamisesta on tapahtunut. Hänen mukaansa yrittäjän olisi joka tapauksessa pitänyt sopimuksen saatuaan tarkistaa, että se on merkitty oikein.
Aalto-Setälä ei myöskään pysty vahvistamaan, onko Mahmoodille annettu väärää tietoa myyntivaunujen paikoista. Hänen mukaansa asiassa on todennäköisesti tapahtunut väärinymmärrys.
”Ketterä kioski -ohjeistus löytyy kaupungin sivuilta ja kaikille uusille yrittäjille pidetään myös infotilaisuus ennen toiminnan aloittamista”, hän lisää.
””Suomessa kalja ja kahvihan myyvät eniten. Valitsin sitten kahvin.”
Niiden muutamien viikkojen aikana, jolloin kioski ehti toimia, se otettiin Mahmoodin mukaan helsinkiläisten keskuudessa hyvin vastaan. Asiakkaina kävi ahkerasti myös turisteja.
Kojun konsepti on, että se myy Segafredo-brändin Vallilassa paahdettua kahvia sekä vohveleita ja on arkisinkin auki jo aamuviiden tai -kuuden aikaan työmatkalaisten tarpeisiin. Mahmoodin mukaan on ylipäätään poikkeuksellista, että koju on auki päiväsaikaan – monien aukiolo kun painottuu iltaan ja viikonloppuihin.
Myös kahvin hinnat on pyritty hänen mukaansa pitämään edullisina.
”Halusin ehdottomasti lähteä yrittäjäksi, ja ajattelin, että Suomessa kalja ja kahvihan myyvät eniten. Valitsin sitten kahvin”, pitkään ravintola-alalla työskennellyt Mahmood sanoo.
Hän kuitenkin ihmettelee, miksi Helsingissä on niin vähän ketterä kioski -paikkoja. Niistä käydään kovaa kilpailua, ja hänen oman kojunsa tapauksessa tilannetta hankaloittaa entisestään se, että se vaatii sähkövirtaa.
”Suurimmat ruokarekat toimivat aggregaatilla ja kaasulla, mutta meidän vaunumme toimii pelkällä sähköllä. On ollut todella haasteellista löytää sopivaa paikkaa”, Mahmood kertoo.
Aalto-Setälän mukaan ketterillä kioskeilla on pyritty vähentämään byrokratiaa ja edistämään ruokakojujen tuomista katukuvaan. Hänen mukaansa paikkoja ei voi kuitenkaan perustaa aivan minne tahansa.
”Joudumme huomioimaan monia seikkoja liikenneturvallisuudesta asumisviihtyvyyteen. Mutta missään nimessä ei ole sellainen tilanne, että panttaisimme hyviä paikkoja tarkoituksella.”
Asema-aukiolla oleva paikka oli Mahmoodin mukaan ihanteellinen, sillä siellä oli sähköt ja vilkasta asiakasvirtaa. Hänen mukaansa vaunusta ei myöskään aiheutunut kevyelle liikenteelle haittaa, sillä se oli kooltaan pieni.
”Jos lakipykäliä katsotaan, emme rikkoneet mitään lakia, koska jalkakäytävätilat oli määritelty oikein eikä näkyvyysesteitäkään ollut.”
Aiemmin samalla paikalla toimi useamman vuoden ajan Black Grill & Cafe -grillivaunu. Loppuvuodesta 2020 kaupunki kuitenkin päätti, että tällaisista pysyväispaikoista luovutaan tasapuolisen kohtelun takaamiseksi.
Mahmood ymmärtää päätöksen mutta toivoo, että paikalle voitaisiin perustaa edes ketterä kioski -paikka.
”Ymmärrän tasapuolisuuden tavoitteen, mutta tämä on todellakin hotspot, ja siihen nähden prosessi on aika hidas.”
Lisäksi Mahmood ihmettelee, miksi esimerkiksi Senaatintorille ei voitaisi kesäksi avata ketterä kioski -paikkoja, vaikka jättiterassia ei yrityksistä huolimatta synnykään.
”Senaatintori on todella vilkas paikka mutta koko kesän tyhjänä. Olisi järkevää, että sinne saataisiin edes jotain myyntivaunuja yhden ainoan jäätelökioskin sijaan.”
Niklas Aalto-Setälä kertoo, että pohdintaa ketterien kioskien tulemisesta Senaatintorille on kyllä käyty, mutta mitään konkreettisia suunnitelmia tai päätöksiä siihen liittyen ei ole tehty.
”Pidän hyvin epätodennäköisenä, että ainakaan täksi kesäksi kerkeäisimme kioskipaikkoja sinne laajentamaan. Nämä prosessit ovat monesti vähän hitaampia.”
Lue lisää: Rautatieaseman luvaton kioski katosi paikaltaan
Lue lisää: Senaatintorin kesäterassi ei taaskaan toteudu – ”Buu”, huokaa pettynyt laukkukauppias
Lue lisää: Helsingin jättiterassi jää taas toteutumatta