Tuoreet tutkimustulokset kertovat, että Helsingin yliopiston opiskelijoiden hyvinvointi ei ole pandemian ja etäopintojen jäljiltä kohentunut toivotusti. Opiskeluinto on jälleen laskussa ja opiskeluun liittyvä uupumus kasvussa.
Lisäksi opiskelijat kokevat, ettei yhteenkuuluvuuden tunne opiskelijayhteisöön ole vieläkään ennallaan.
Akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aron ryhmä on tutkinut Helsingin yliopiston opiskelijoiden hyvinvointia ensimmäisestä pandemiakeväästä eli vuoden 2020 alusta lähtien. Tuoreet tiedot koskevat loppuvuotta 2022 ja kuluvan vuoden alkua.
”Kohonneessa tai selvästi kohonneessa uupumisriskissä on hiukan yli puolet opiskelijoista”, Salmela-Aro sanoo.
”Näyttää siltä, että hyvinvointi ei ole lähtenyt palautumaan toivottuun suuntaan. Aluksi näytti valoisammalta, kun rajoituksia alettiin purkamaan.”
Akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro toivoo, ettei hallitusohjelmassa unohdeta opiskelijoiden hyvinvointia.
Salmela-Aro on kasvatustieteen professori, jolla on vuosikymmenten kokemus nuorten hyvin- ja pahoinvoinnin tutkimisesta. Hän ei säästele sanojaan puhuessaan siitä, miten opiskelijoita pandemian aikana Suomessa kohdeltiin.
”Se oli täysin järkyttävää. Useimmat yliopisto-opiskelijat ovat nuoria ja elävät elämässään vaihetta, jolloin heillä on paljon voimaa ja paljon sanottavaa. Yliopistot suljettiin ja heidät vaiennettiin täysin. Tutkimuksistamme on käynyt ilmi, että nuoret kokivat, ettei heitä kuunneltu päätöksenteossa.”
Salmela-Aron mukaan näistä kokemuksista pitäisi ehdottomasti ottaa oppia tulevia kriisejä ajatellen.
”Eli että ei todellakaan näin.”
Salmela-Aron ryhmän tutkimuksissa opiskelijat ovat saaneet laatia myös avovastauksia erilaisiin kysymyksiin. Niissä korostui yhteenkuuluvuuden tarve.
”Vastauksissa opiskelijat ilmoittivat laajasti kaipaavansa tukea sosiaalisten kontaktien luomiseen ja ylläpitämiseen sekä yhteisöllisyyteen, kuten opiskelukavereiden näkemiseen.”
Professori toivoo, ettei opiskelijoiden hyvinvointia unohdettaisi tulevissa hallitusneuvotteluissa.
”Opintojen aikainen uupumus nostaa 3.8-kertaisesti riskiä koulupudokkuuteen. Tähän meillä ei ole todellakaan varaa, kun koulutustaso junnaa muutenkin Suomessa paikallaan.”
Kun koulutustaso junnaa paikallaan, monet nuoret laskevat Salmela-Aron mukaan koulutuksellisia tavoitteitaan.
”Eli ei esimerkiksi pyritä yliopistoon vaan mennään suoraan työelämään.”
