Miten koronaeristys vaikutti pienten lasten terveyteen? Lisääntyivätkö esimerkiksi allergiat?
Penäsin lisää aiheeseen liittyvää tutkimusta viime viikolla julkaistussa yliopistokirjeenvaihtajan kolumnissa, jossa käsiteltiin lasten ykköstyypin diabeteksen lisääntymistä korona-aikana. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että koronaeristys on kiihdyttänyt sairauden puhkeamista lapsilla.
Pian Helsingin yliopiston dosentti, suolistomikrobitutkija Katri Korpela otti yhteyttä. Hän oli valmis antamaan vastauksia oman tutkimuksensa pohjalta. Korpela on tutkinut sitä, miten eristäytyminen ja siitä seurannut bakteerialtistuksen väheneminen on vaikuttanut taaperoiden suoliston mikrobistoon.
Mikrobiston muutokset ovat yhteydessä allergisiin sairauksiin, joihin kuuluu myös suomalaisilla hyvin yleinen atooppinen ihottuma.
Katri Korpela on Helsingin yliopiston dosentti ja suolistomikrobitutkija.
”Vastaus tähän kysymykseen ei ole ihan yksioikoinen”, Korpela aloittaa.
”Atooppinen ihottuma kyllä lisääntyi aiempaan tutkimukseen verrattuna korona-ajan vauvoilla. Huomionarvoista on, että eristäytymisellä oli pikkulasten terveydelle tutkimuksessamme tiettyjä myönteisiä vaikutuksia.”
Korpela taustoittaa ensin tutkimusasetelmaansa: tutkimukseen rekrytoitiin Irlannista vauvoja, jotka olivat syntyneet koronarajoitusten aikana eli vuonna 2020. Irlanti valittiin tutkimukseen siksi, että siellä koronarajoitukset olivat erittäin tiukat. Käytännössä voimassa oli ulkonaliikkumiskieltoja.
Tutkimukseen valituilta vauvoilta otettiin ulostenäytteet kuuden ja 12 kuukauden iässä. Heille tehtiin myös ihopistotestit, joilla mitataan herkistymistä eri ruoka-aine allergeeneille. Tutkimuksessa ei siis selvitetty esimerkiksi herkistymistä siitepölylle.
”Atooppista ihottumaa oli tässä tutkimuskohortissa aiempaa ikäkohorttia enemmän, mutta näyttää siltä, ettei syy liity eristykseen. Allergiset sairaudet ovat lisääntyneet Euroopassa ja muuallakin hyvin voimakkaasti viimeisen 40 vuoden ajan, ja tutkituissa taaperoissa näkyi sama trendi”, Korpela sanoo.
Sitten eristyksen myönteisiin vaikutuksiin. Niitä on ainakin kaksi.
Koronapandemia pakotti ihmiset laajasti etätöihin. Kun äidit tekivät töitä kotoa, he pystyivät imettämään lapsiaan kauemmin.
”On tiedossa, että imetys edistää vauvojen terveyttä monella tavalla. Tämä näkyy myös suoliston mikrobitasolla”, Korpela sanoo.
Toinen myönteinen asia oli, että vauvat sairastuivat huomattavasti normaalia vähemmän antibioottihoitoa vaativiin tauteihin. Antibiootit ovat hyvin haitallisia kehittyvälle suolistomikrobistolle.
”Vauva saa alatiesynnytyksessä ja imetyksen aikana äidiltä erittäin tärkeitä suolistomikrobeita. Vauvan suoliston tärkeimmät mikrobit tulevat siis suoraan äidiltä. Antibioottikuurit vaikuttavat vauvan suoliston mikrobitasapainoon todella voimakkaasti eli ne vähentävät näitä tärkeitä suolistomikrobeja.”
