Helsingin katukuvassa seksityötä ei enää päällisin puolin juuri näe, mutta historiasta se ei katoa.
Seksityön historiaan 1800- ja 1900-luvuilla pääsee tutustumaan Aleksis Kiven patsaalta Rautatientorilta lähtevillä kävelykierroksilla kahtena päivänä, 24. toukokuuta ja 1. kesäkuuta.
Kierroksen järjestäjä Sofia Sarkava on tehnyt itse seksityötä Lady Clitter -taiteilijanimellä kolme vuotta. Hän järjesti ensimmäiset kävelykierrokset helsinkiläisen seksityön historiaan viime kesänä.
”Idea niistä lähti muutama vuosi sitten, kun osallistuin opastetulle Murhakävelylle. Ajattelin, että olisi hyvä ajatus tuoda myös seksityön historiaa esiin”, Sarkava kertoo.
Sofia Sarkava järjestää alkukesästä kävelykierroksia, joilla tutustutaan seksityön historiaan Helsingissä.
Kävely kestää 45 minuuttia, ja se päättyy Senaatintorille. Kävelykierrosten hinta on kymmenen euroa.
”Viime kesänä kävelyille osallistui viisi tai kuusi henkilöä, se oli mielestäni ihan hyvä määrä tällaiselle lyhyelle iltakävelylle”, Sarkava sanoo.
Palaute on ollut Sarkavan mukaan positiivista. Sarkava on varautunut järjestämään kierroksia lisääkin, ja myös englanninkielisestä kierroksesta on tullut toiveita.
Vaikka seksityö onkin siirtynyt ilmiönä kaduilta nettiin, keskustassa on tiettyjä katuja, joihin se on ennen vahvasti liittynyt, kuten Sofiankadulla ennen sijainneeseen pääpoliisiasemaan. Sen enempää Sarkava ei halua etukäteen kierroksen kohteista kertoa.
Itse asiassa näkyvä seksityö ei ihan kaikkialta ole vieläkään kadonnut Helsingistä. Kierroksen ulkopuolella sijaitseva Vaasankatu on yhä paikkana sellainen, johon seksityö liitetään, sillä kadun varrella toimii jonkin verran strippi- ja thaihierontapaikkoja.
”Eräs ystäväni nimittääkin sitä pinkkien lyhtyjen alueeksi”, Sarkava sanoo.
Sarkava suosittelee keskustan kierrosta kaikille niille aikuisille, joita pääkaupungin historia kiinnostaa.
”Kierros on mielestäni tarpeen, sillä seksityön historia voi auttaa ymmärtämään myös nykypäivän tilannetta ja heikentää siihen liittyvää, edelleen voimakasta yhteiskunnallista stigmaa”, Sarkava kertoo.
