Haaganpuron vesi oli maanantaina huomiota herättävän sameaa ja vaaleaa Pirkkolassa Kirsikkapuiston kohdalla.
Helsingin kaupungin ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio kertoo, että sameuden todennäköinen lähde on Pirkkolan jäähallin poistetun jään kasat. Hallin jäässä käytetty valkoinen maalikerros on hänen mukaansa värjännyt puron vettä.
Viime viikon perjantaina Haaganpuron vesi oli Kauppalanpuiston kohdalla puolestaan punaista. Tämä johtui Saarnion mukaan maalämpöporauksista. Väitöskirjatutkija ja puroaktiivi Henrik Kettusen mukaan Haaganpuroon on tullut aiemmin keväällä maalämpökaivojen porausvesiä esimerkiksi Maunulasta ja Metsälästä.
”Olemme kiinnittäneet huomiota siihen, että porauksia on ollut poikkeuksellisen paljon”, Kettunen kertoo.
Kettunen arvelee lisääntyneiden porausten syyksi Venäjän hyökkäyksestä aiheutunutta energian hinnan nousua. Saarnio uskoo syyn olevan halu luopua fossiilienergiasta.
”Minua surettaa, että eivätkö ihmiset yleisesti ottaenkaan ymmärrä, ettei hulevesikaivo ole mikään musta aukko. Minkä hulevesikaivoon heität, sen vesistöstä löydät”, Saarnio muistuttaa.
Saarnion mukaan havaintoja puutteellisesti käsitellyistä porausvesistä on tullut kevään aikana purojen lisäksi merivesistä.
Haaganpurossa on useita taimenten kutusoraikkoja, ja puron taimenkantaa on elvytetty vuosituhannen alusta asti. Purossa on tänä keväänä noin sata kutupesää. Soran suojissa majailevat vastakuoriutuneet poikaset ovat Kettusen mukaan tällä hetkellä kaikkein haavoittuvimpia.
”Puron taimenet ovat nyt helisemässä. Porausvesien vaikutus niihin selviää kahden tai kolmen viikon päästä pienpoikaslaskennassa.”
Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja Esa Nikunen kertoo, että maalämpöporausvesien laskeminen Haaganpuroon on ohjeiden vastaista.
”Eihän niitä sinne pitäisi laskea. Näitä sattuu nyt vähän liian usein.”
Haaganpuron verkkosivuilla kerrotaan, että vuonna 2020 huomattiin Pirkkolan maauimalan klooripitoisten vesien päätyneen uimakauden päätteeksi puroon. Vuonna 2019 purolla tehdyissä graffitien puhdistuksissa oli käytetty vesiluonnolle haitallisia kemikaaleja.
Kaupungin kanssa sovittiin verkkosivujen mukaan, ettei graffiteja enää puhdisteta vesistöjen lähellä. Myöskään maauimalan vesiä ei enää asian selviämisen jälkeen ole tyhjennetty Haaganpuroon.
Vaelluskala ry on kuitenkin kertonut Facebook-sivullaan huhtikuun lopussa, että graffiteja on pesty Mannerheimintien alikulussa niin, että pesuvedet päätyvät hulekaivoista Haaganpuroon.
Haaganpuron erikoinen väri johtui todennäköisesti sulaneesta ja maalatusta jääkiekkohallin jäästä.
HSY:llä, Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten kaupungeilla on yhteinen ohje porausvesien käsittelyyn. Ensisijaisesti vedet pitäisi imeyttää tontille. Jos imeyttäminen ei ole mahdollista, seuraavat keinot ovat porausvesien johtaminen avo-ojaan tai hulevesiviemäriin.
Hulevesiviemäreihin johdettuja porausvesien kiintoainepitoisuudet tulisi alentaa turvalliselle tasolle. Ohjeessa tarkennetaan, että jos työmaan välittömässä läheisyydessä on herkkiä luontokohteita, kuten arvokas puro tai taimenen kutusoraikko, kannattaa kiintoainesta poistaa vähimmäismäärää enemmän.
”Minun silmiini tämä näyttä siltä, että jotkut toimijat laiminlyövät porausvesien asianmukaista käsittelyä välinpitämättömyyttään taloudellisen hyödyn takia”, ympäristötarkastaja Saarnio huomauttaa.
Saarnio toivoisi, että valvontaa saataisiin lisättyä. Puroaktiivi Kettusen mukaan viranomaiset ovat myös pohtineet, pitäisikö kiintoaineen enimmäispitoisuuksia kiristää.
”Pitäisi vakavasti harkita, minkälaiset normit ja reagoimisen mahdollisuudet ovat. Kivahan se olisi, jos toimijat toimisivat vastuullisesti.”
Sekä Saarnio että Nikunen kiittelevät puroaktiiveja vesistöjen tarkasta ja aktiivisesta seurannasta.
