Helsingin yliopiston tiedote Parkinsonin tautiin liittyvistä uusista tutkimustuloksista on herättänyt tiedepiireissä pienen myrskyn.
Yliopiston lähettämän tiedotteen pohjalta monet mediat, myös HS, uutisoivat perjantaina 5. toukokuuta tutkijoiden löytäneen Parkinsonin taudin todennäköisen aiheuttajan. Juttuja on oikaistu jälkikäteen.
Lue lisää: Tutkijat perehtyivät Parkinsonin taudin todennäköisiin aiheuttajiin
Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä liikehäiriösairaus, jota sairastaa globaalisti noin kahdeksan miljoonaa ihmistä.
Uutinen herätti paljon kiinnostusta, mutta pian esiin alkoi nousta kriittisiä ääniä. Ne kritisoivat sekä itse tutkimusta että yliopiston lähettämää tiedotetta, jossa tutkimuksen merkityksestä annettiin kriitikoiden mukaan turhan ruusuinen kuva.
Uutisen julkaisun jälkeen dosentti ja erikoislääkäri Filip Scheperjans Hus Neurokeskuksesta sekä neurologian professori Valtteri Kaasinen ja apulaisprofessori ja neurologian erikoislääkäri Juho Joutsa Turun yliopistosta ottivat yhteyttä HS:n toimitukseen.
Heillä oli yhteinen viesti.
”Tutkimuksen uutisointi on herättänyt ihmetystä ja huolta niin meissä kuin neurologikollegoissamme. Tutkimuksen tiedote ei vastaa itse tutkimusta ja antaa varsin harhaanjohtavan kuvan sen merkityksestä”, Joutsa sanoo.
Tiedotteessa kerrottiin, että tutkimusryhmän tavoite oli selvittää kokeellisesti, voivatko potilailta löydetyt Desulfovibrio-bakteerikannat aiheuttaa Parkinsonin tautia kohti menevää kehitystä.
Tutkimuksen päälöydös oli, että Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden Desulfovibrio-bakteerikannat aiheuttavat alphasynukleiiniproteiinin kokkaroitumista tilastollisesti merkitsevästi Parkinsonin taudin malliorganismissa. Malliorganismina käytettiin Caenorhabditis elegans matoa.
Tiedotteen mukaan tutkimus mahdollistaa Desulfovibrio-bakteerikannan kantajien seulonnan ja bakteerin häätämisen suolistosta, ja tekee siten mahdolliseksi Parkinsonin taudin ennaltaehkäisyn.
”Tutkimusaineisto oli varsin pieni ja vastemittarina on alfasynukleiiniproteiinin aggregoituminen madoissa. Tämä tulos ei vielä merkittävästi lisää tietoa Parkinsonin taudin alkuperästä, eikä sillä ole vaikutusta Parkinsonin taudin seulontaan tai hoitoon”, Joutsa sanoo.
Akatemiaprofessori Anu Wartiovaara Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta on osittain samoilla linjoilla.
Wartiovaaran ryhmä tutkii muun muassa mitokondrioiden aineenvaihduntaa ja sen vaikutuksia hermoston terveyteen ja sairauksiin sekä hermoston ja elimistön välistä viestintää.
”Tutkijoilla on sanonta, että poikkeuksellisen suuret väitteet vaativat poikkeuksellisen vahvat todisteet”, Wartiovaara sanoo.
Tähän hänen mielestään kiteytyy syntyneen kohun ydin. Yliopiston tiedote ei hänen mukaansa myöskään vastaa tutkimuksen sisältöä.
”Olen lukenut artikkelin ja siihen liittyviä aiempia tutkimuksia ja haluan korostaa, että löydös on kiinnostava, mutta erittäin alustava. Tutkimus on ihan hyvin tehty ja voi olla, että siitä vielä seuraa merkittävää jatkoa. Mutta tutkimuksen aineisto oli erittäin pieni, ja tutkimusartikkelin omissa johtopäätöksissäkin todetaan selkeästi, että lisätutkimusta tarvitaan.”
Wartiovaaran mielestä nyt tultiin luoneeksi Parkinson-potilaille toivoa, jolle ei löydy todellisuudesta katetta.
”Pitää kysyä, onko eettistä lähettää näin toiveikas viesti maailmalle.”
Helsingin yliopiston viestintäpäällikkö Hannamaija Helanderin mukaan yliopistolla tiedotteet kirjoitetaan tiivissä yhteistyössä tutkijan kanssa, ja tutkija esimerkiksi hyväksyy tiedotteen viimeisen version.
”Pyrimme yhdessä tutkijoiden kanssa tiivistämään tulokset suurelle yleisölle ymmärrettävään muotoon ja kertomaan, mitä konkreettista hyötyä niistä voi olla”, hän sanoo.
Kohun keskiössä olevaa tutkimusta johtanut professori Per Saris pitäytyy kannassaan, jonka mukaan tutkimus on merkittävä. Hän seisoo myös yliopistolta lähetetyn tiedotteen takana.
Silti Sariskin sanoo nyt, että lisätutkimusta tarvitaan vielä runsaasti. Hän myös osittain ymmärtää lääkäreitä, jotka ovat kritisoineet tutkimuksesta tiedottamista harhaanjohtavaksi.
”Tietysti potilaat nyt ottavat heihin yhteyttä ja kyselevät, miten Desulfovibrio-bakteerikannat saadaan pois. He joutuvat kohtaamaan potilaat, joille on syntynyt toivoa. Mutta toistaiseksi tutkimustuloksillamme ei ole mitään vaikutusta Parkinsonin hoitokäytänteisiin.”
Toisin sanoen Parkinsonin tautiin ei edelleenkään ole parannuskeinoa.
Oliko eettistä luoda potilaille toivoa?
”On mahdollista, että taudin eteneminen hidastuu, kun Desulfovibrio-bakteerit otetaan pois suolistosta. Mutta vielä sitä ei tiedetä. Tutkimuksemme perusteella ne ovat merkittävässä roolissa sairauden puhkeamisessa, mutta seuraavaksi pitää selvittää, miksi nämä bakteerit alkavat lisääntymään ihmisen suolistossa. Jos olisin Parkinson potilas, en haluaisi pitää kyseisiä bakteereja suolistossani.”
Sariksen mukaan Parkinsonin taudin taustalla voi olla esimerkiksi jonkinlainen tulehdus suolistossa, epäbalanssissa oleva mikrobiomi tai tietyt geenit. Ja juuri tätä pitäisi nyt hänen mukaansa tutkia. Samoin sitä, millä keinoilla Desulfovibrio-bakteerit käytännössä häädetään suolistosta.
Saris itse uskoo, että taustalla on tulehdus yhdistettynä Desulfovibrio-bakteereihin. Lisäksi taustalla voi hänen mukaansa olla suoliston mikrobiomin muutoksia.
Tiedotteesta sai kuitenkin kuvan, että tutkimuksessa oltaisiin jo hyvinkin pitkällä. Oliko tarkoituksena hakea tutkimukselle huomiota ja sitä kautta rahoitusta?
Saris myöntää, että tutkijoiden huomion saaminen on tärkeää, sillä sitä kautta useat eri tutkimusryhmät alkavat työskentelemään aiheen parissa ja informaatiota saadaan lisää. Ja toki tämä tarkoittaa myös tutkimusrahaa.
”Tiedotteita ei myöskään voi kirjoittaa niin, ettei kukaan ymmärrä niistä mitään. Tiedote oli ehkä vähän kärjistetty, mutta siinä oli todella vahva totuuden siemen.”
Saris ei ymmärrä kritiikkiä, joka on kohdistunut siihen, että tutkimustulokset saatiin aikaiseksi madoilla.
”Seuraavaksi koe toteutetaan hiirillä, ja eläinkokeissa aineistot yleensä ovat melko pieniä. Ihmisillä samaa tutkimusasetelmaa ei toteuteta koskaan, koska olisi melkoisen epäeettistä syöttää ihmisille Desulfovibrio-bakteereita ja katsoa, puhkeaako heille Parkinson.”
Lue lisää: Miten koronaeristys vaikutti pikkulasten terveyteen? Tutkija yllättää vastauksellaan
Lue lisää: Hipit olivat oikeassa – Korona-aikana pienille lapsille tehtiin hurja ihmiskoe
Lue lisää: ”Käynnissä on erittäin nopea muutos” – Professori iskee pöytään synkät luvut nuorten asumisesta