Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan lasten ja nuorten psykoosilääkityksen aloittaminen on yleisempää syksyllä, mikä näyttäisi heijastelevan koulun alkuun liittyvää kuormitusta.
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen lisensiaatti Eveliina Varimo on tutkinut väitöskirjassaan psykoosilääkkeiden ensiostajia, käytön kestoa ja monilääkitystä alle 18-vuotiailla.
”Tutkimuksesta käy ilmi, että psykoosilääkityksiä aloitettiin eniten syksyisin eli syys-marraskuussa, jolloin koulun kuormitus on yleensä suurimmillaan. Kesälomien aikaan lääkkeitä aloitettiin selkeästi vähemmän kuin muina vuodenaikoina”, Varimo kertoo.
Hän huomauttaa, että koulussa kuormitusta ei aiheuta vain itse opiskelu, vaan myös siihen liittyvä sosiaalisen elämän lisääntyminen. Syksyisin myös esimerkiksi harrastukset voivat lisätä painetta lasten ja nuorten elämässä.
Lasten ja nuorten psykoosilääkkeiden ensiostajien määrä lähes kaksinkertaistui Suomessa tutkimusajanjaksona eli vuosien 2008–2017 aikana, ja käyttöjaksot olivat verrattain pitkiä. Käyttö kasvoi eniten 13–17 -vuotiaiden ikäryhmässä.
Lapsilla ja nuorilla psykoosilääkkeitä käytetään pääasiassa voimakkaan aggressiivisuuden, käytöshäiriöiden, unettomuuden ja ahdistuneisuuden hoidossa osana muuta psykiatrista hoitoa.
Tutkimuksen mukaan 45 prosentilla psykoosilääkkeen ensiostajista oli jokin muu psyykenlääke samanaikaisesti käytössä. Yleisimmät psykoosilääkkeeseen yhdistetyt psyykenlääkeryhmät olivat masennus- ja ADHD-lääkkeet.
Tutkimuksen perusteella yli 13-vuotiailla nuorilla ja tytöillä oli suurempi riski siihen, että psykoosilääkityksen lisäksi käytössä oli jokin toinen psyykenlääke.
Varimon mukaan neuropsykiatrisesti oireileville lapsille ja nuorille kouluympäristö voi herkästi olla liian vaativa, eikä tukea ole välttämättä tarjolla tarpeeksi.
”Autismikirjon häiriöiset voivat kokea sosiaaliset tilanteet erittäin kuormittaviksi. Neuropsykiatrisiin oirekuviin voi kuulua myös tunteiden ja käytöksen säätelyn vaikeuksia, jolloin lapset voivat reagoida aggressiivisesti kuormittuneena tai tilanteessa, jossa he eivät osaa lukea sosiaalista ’koodia’.”
Osa nuorista oireilee sisäänpäin. Oireina ovat silloin tyypillisesti ahdistuneisuus, masennus ja unettomuus.
Varimo sanoo, että osa neuropsykiatrisesti oireilevista lapsista ja nuorista hyötyisi nykyistä tehokkaammista koulun tukikeinoista.
”Näille lapsille ja nuorille suuret ihmismäärät, äänet ja siirtymät päivän aikana voivat aiheuttaa voimakasta kuormitusta. He hyötyisivät varmasti pienemmistä ryhmistä, rauhasta sekä aikuisen vahvemmasta tuesta.”
Laaja rekisteritutkimus perustui Kelan lääkeosto- ja vammaistukirekisterien tietoihin vuosilta 2008–2017.
Tutkimusajanjaksona tehtiin 70 000 psykoosilääkeostoa alle 18-vuotiailla, joista psykoosilääkityksen aloitti ensimmäistä kertaa 26 353 lasta ja nuorta.
