Facebookin Lauttasaari-ryhmässä riehuu paraikaa kuuma variskeskustelu.
Keskustelujen mukaan on käyty miehen ja koiran kimppuun. On nokkaistu reikä korvan juureen sillä seurauksella, että terveysneuvonnasta kehotettiin hakemaan jäykkäkouristusrokote. Kun on villieläin.
On seurattu matalalla lentäen.
On isketty piirakkaan.
Joutuu aina näin keväisin välttämään Meripuistotietä.
Yksi keskustelijoista on Meripuistotiellä asuva Päivi Onnela. Hänen mukaansa hyökkäyksiä tehdään Lauttasaaren Pajalahdessa säännöllisesti ainakin kahdessa kohtaa. Toinen on Vatakuja 2:n valkean kerrostalon seutu aallonmurtajan nurkilla.
Sen pihapuissa linnut päivystävät.
Toinen hotspot on Toteemipuisto.
”Nokkaisevat tai raapivat kynsillään niin, että suunnilleen päänahka irtoaa”, Onnela kuvaa. Ongelma on hänen mukaansa jokavuotinen, ja pahenemaan päin.
”Ennen sai varoa lokkeja. Jaoin Hesaria 1988–2009, ja just Vatakujan talojen katoilla niitä pesi. Kun poikaset varttuivat, alkoivat liikkua pihalla. Aikuiset päivystivät katolla ja hyökkäsivät kimppuun. Meillä oli siihen aikaa paperiset jakelulistat muovitaskuissa, että mihin osoitteisiin menee lehtiä. Niillä sitten huitelin lokkeja kimpustani.”
”Hirveä luonnonsuojelurikos tietysti, mutta ajattelin, että täytyy hiukan saada puolustautua.”
Nyt variksista on Onnelan mukaan tullut yhtä röyhkeitä tai jopa röyhkeämpiä kuin lokeista. Hyvästä esimerkistä käy noin kymmenen vuoden takainen tapaus, jolloin mukana kulki piirakka läpinäkyvässä pussissa.
”Siihen iski kaksi varista”, Onnela kertoo.
”Ymmärrän sen, että on luonnonlaki jos omaa poikastaan puolustaa, mutta ei se silti ole niin mukavaa, jos joku nokkaisee takaapäin. Mutta sitä en ymmärrä, että jos tuolla kävelee piirakka kädessä, niin kimppuun käydään.”
Toinen esimerkki varisten älystä ja röyhkeydestä on vuosien takaa Onnelan aiemmasta osoitteesta Taivaanvuohentieltä.
”Ostettiin halpa tanskalainen joulukinkku ja pantiin parvekkeelle sulamaan kahden tuolin väliin. Molemmin puolin jäi ehkä sentti kertaa kolmen rako.”
”Tunti meni, ja näin miten jotain mustaa lehahti. Molemmin puolin oli nokittu kinkku. Ei ole toista kertaa tehty sitä virhettä.”
Mitä ajatellaan lauttasaarelaisten havainnoista lintujärjestö Birdlifessä?
”Ei tämä kovin tyypillistä ole. Melkein aina kyse on kaupunkivariksista, joilla on vähemmän luontaista arkuutta kuin maalaisserkuillaan”, järjestön tiedottaja Jan Södersved taustoittaa.
”Liittyy yleensä pesimisaikaan, jolloin variksilla on jo poikasia. Poikasien tai pesän puolustamista”, hän tulkitsee.
Piirakkaiskuista järjestöön on raportoitu harvemmin kuin ihmisten ja koirien nokkimisesta ja kynsimisestä, mutta ei Södersved niitäkään osaa kummastella. Varikset ovat kaupungissa niin tottuneita ihmisiin, että muuttuvat vähitellen yhtä röyhkeiksi kuin Kauppatorin lokit.
Yhtä nälkäkin variksilla lienee. Roskaruualla elävät kaupunkilaisvarikset jäävät usein ilman kaikkia tarvitsemiaan ravinteita, mikä näkyy, jos nyt ei naamasta niin puvusta. Osa sulista jää vaaleiksi, mikä tekee normaalisti mustanharmaasta linnusta kirjavan.
Selittäisikö puute varisten näkökulman kapenemisen tasan piirakan- tai kinkunlevyiseksi? Ihmisestä viis, kunhan se ei tapa.