Puotilan kartanon ravintoloitsija Aki Arjola kuulostaa hieman hämmentyneeltä. Hän päätti hiljattain luopua kartanon pihapiirissä käyskentelevistä kanoista, alpakoista ja aaseista. Päätös koskee ainakin tätä kesää.
Syy ratkaisuun on yksinkertainen.
”Aina, kun eläimiä on tapahtumien yhteydessä ollut pihalla, niistä on tullut paljon positiivista palautetta ja kiitosta, mutta myös kiukkuista, negatiivista palautetta”, Arjola kertoo.
Negatiivista, osin ilkeääkin palautetta on tullut vuosien mittaan liian usein. Palautteissa on muun muassa uhkailtu viranomaisilla ja väitetty, etteivät eläimet voi hyvin. Valvontaeläinlääkäri totesi äskettäin, että kanala on kunnossa ja kanoilla riittävästi tilaa. Muutakaan moitittavaa ei ollut.
Kielteiset palautteet nousevat Arjolan mukaan vahvasti esiin muiden joukosta, ja niihin vastaaminen on vienyt kohtuuttomasti aikaa.
Hämmentyneeltä Arjola kuulostaa siksi, että toinen osa asiakkaista on kertonut nyt pettyneensä siihen, ettei eläimiä olekaan kartanolla tänä kesänä.
Hän ymmärtää heitäkin.
”Ovathan ne eläimet olleet tosi kivoja.”
Arjola aloitti ravintoloitsijana Puotilan kartanolla yhdessä Tanja-vaimonsa kanssa korona-ajan alussa vuonna 2020.
Ravintoloitsijat kiinnittivät heti huomiota kartanon viihtyisään, puistomaiseen pihaan, ja ajattelivat, että eläimet sopisivat sinne paremmin kuin hyvin.
Silloin pihapiirissä oli kaksi mehiläispesää.
”Niistä tuli hyvä fiilis ja ajattelimme, että muutkin eläimet olisivat kiva lisä, saataisiin alueelle hieman elämää.”
Kanat ovat kesäisin asuneet pihalla olevassa, kanalaksi muutetussa entisessä leikkimökissä, joissa niistä on huolehtinut ulkopuolinen henkilö, kuten mehiläisistäkin.
Alpakat ja aasit on tuotu tapahtumiin muualta.
Nyt Arjola pitää toistaiseksi taukoa eläimistä. Kaksi edellistä kesää pihalla viettäneitä kanoja ei enää tänä vuonna tuoda kartanolle. Mehiläiset muuttivat pois, kymmenen kilometrin päähän, jo viime kesänä.
”Ymmärrän hyvin, miksi mehiläistenhoitaja teki tilanteesta omat johtopäätöksensä”, Arjola kertoo.
Arjolan mukaan että negatiivisen palautteen lähettäjät saattoivat lähettää jopa 20 viestiä viikossa.
”Se jatkui usein läpi kesän. Koska eläinten pitäminen ei ole meidän päätyömme, halusimme, ettei kenellekään tulisi asiasta pahaa mieltä”, hän kertoo.
Arjola on seurannut myös muita eläimiin liittyviä keskusteluita. Hän kertoo esimerkin. Kun suomenkarjaa päästetään Viikissä keväisin laitumelle ja sataa, osa ihmisistä kritisoi sitä, että lehmät ovat sateessa. Siinä ei ole järkeä.
Arjola ei ole vielä päättänyt, pääseekö Puotilan kartanon asiakkaat seuraamaan eläinten touhuja tulevina kesinä.
”On aika paljon sellaista, mikä estää kaupunkialueiden elävöittämisen. Alan nyt itsekin ymmärtää, miksi esimerkiksi eläimiä ei pääse näkemään kovin monessa paikassa”, hän sanoo.
Arjola on pohtinut myös, voisiko eläimet ottaa esimerkiksi MyHelsinki-hankkeeseen. Silloin palautettakin olisi helpompi käsitellä.
”Se palaute meni ihon alle. Yrittäjät vääntävät töitään muutenkin sydänverellä. Tiedän, ettei siitä pitäisi ottaa itseensä, mutta ihmiset ovat kuitenkin aina ihmisiä”, hän harmittelee.
”Mutta no, sellaista se on.”
