Yllätysraskaus Korkea­saaressa: Vastaavaa ei ole nähty 20 vuoteen

Myskihärät ovat lisääntyneet Korkeasaaressa edellisen kerran kaksikymmentä vuotta sitten. Lauma on ottanut kilin kiinnostuneena vastaan.

Korkeasaareen syntynyt myskihärkäkili on noin viikon ikäinen.

Korkeasaaressa on syntynyt viikko sitten myskihärkäkili, eläintarha tiedottaa.

Myskihärät ovat lisääntyneet Korkeasaaressa edellisen kerran kaksikymmentä vuotta sitten.

Kili oli tiedotteen mukaan iloinen yllätys kymmenvuotiaalta naaraalta, sillä tiineys ei ollut ulospäin nähtävissä paksun talviturkin vuoksi. Poikasta sanotaan kiliksi, koska härkämäisestä nimestään huolimatta laji kuuluu vuohieläimiin.

Lauma on ottanut kilin kiinnostuneena vastaan. Etenkin lauman toinen nuori naaras on suhtautunut tulokkaaseen innokkaasti – jopa niin vauhdikkaasti puskien, että laumaa jouduttiin pitämään alkuun pari päivää erillään.

Nyt pieni myskihärkä on saanut varmuutta liikkumiseensa ja voi tarvittaessa itsekin väistää liian vauhdikkaita lähentelyitä.

”Edellisen kerran myskihärät lisääntyivät Korkeasaaressa 2000-luvun alussa. Ensimmäiset kuukaudet ovat kriittisimmät selviytymisen kannalta ja siksi seuraamme tarkasti kilin vointia”, kertoo kuraattori Ulla Tuomainen tiedotteessa.

Pienen myskihärän emo on 10-vuotias Kölnin eläintarhasta Korkeasaareen tuotu naaras.

Korkeasaareen on koottu myskihärkälaumaa geneettisesti arvokkaan uroksen ympärille.

Viime lokakuussa urokselle saatiin kumppaniksi Kölnin eläintarhan 10-vuotias naaras eli nyt syntyneen kilin emo. Naaras saapui Korkeasaaressa vasta puolisen vuotta sitten, eli kilin isä on Kölnin eläintarhan uros.

Myskihärkien kantoaika on suunnilleen yhdeksän kuukautta. Pienen kilin emo on kokenut poikasten hoitaja, sillä se on lisääntynyt aiemmin Kölnissä.

Lisäksi maaliskuussa lauma täydentyi alle 2-vuotiaalla Berliinin eläintarhassa syntyneellä naaraalla. Tavoitteena on saada Korkeasaareen lisääntyvä lauma ja säilyttää eläintarhakannassa arvokasta geneettistä monimuotoisuutta jälkeläisten muodossa.

”Nyt kun meillä on laumassa pitkästä aikaa kaksi naarasta, voimme odottaa kilejä jatkossakin”, Tuomainen sanoo.

Myskihärkä on sopeutunut elämään arktisella tundralla. Lajia elää Luoteis-Kanadassa ja Pohjois-Grönlannissa ja sitä siirrettiin 1900-luvulla Venäjälle, Alaskaan ja Norjaan.

Sata vuotta sitten laji kävi sukupuuton partaalla liiallisen metsästyksen vuoksi, mutta suojelu on auttanut myskihärkää. Ilmaston lämpeneminen ja sen myötä leviävät taudit ja loiset ovat uhka myskihärälle, vaikka toistaiseksi laji luokitellaan elinvoimaiseksi.

Euroopan eläintarhoissa on vain noin 80 myskihärkää. Tavoitteena on sekoittaa eri alueilta kotoisin olevien myskihärkien geeniperimää ja kasvattaa yksilöiden määrää 150:een, jolloin lajin geneettisen monimuotoisuuden säilyminen olisi varmempaa.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat