Helsingin Kallioon on ilmestynyt hiljattain uusi rakennus, joka kerää kehuja niin arkkitehdeiltä kuin paikallisilta asukkailtakin.
Siltasaarenkadun ja Toisen linjan kulmaan vanhan virastotalon paikalle on noussut ensimmäinen osa uutta Lyyra-korttelia.
Korttelin rakennuttaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistama Ylva ja sen on tarkoitus valmistua ensi vuoden alkupuolella.
Aivan uuden korttelin takana asuvat Vesa Tolvanen ja Irma Falk saapuvat torstaiaamuna Ympyrätalon viereen odottamaan raitiovaunua.
He kertovat olevansa tyytyväisiä naapurustoon ilmestyneen uudisrakennuksen ulkoasuun.
”Kyllä tämä aika hyvin tänne sopii. Ympäröivät talot ja niiden värisävyt on hyvin otettu huomioon”, Tolvanen pohtii.
”Muihin Helsingin uudisrakennuksiin nähden on kyllä opittu jotain.”
Falkin mukaan vielä on turhan aikaista arvioida lopputulosta kokonaisuudessaan, sillä rakentaminen on kesken. Tähän mennessä kuitenkin vaikuttaa lupaavalta.
”On tässä jotain jännää ja uutta. Uskon, että kokonaisuudesta tulee hyvä, ja toivottavasti se elävöittää Hakaniemen aluetta”, hän sanoo.
Samoilla linjoilla on korttelin läheisen mäen päällä asuva Julia Pajunen, joka on päiväkävelyllä lapsensa Paulan kanssa. Hän kertoo kulkevansa työmaan ohi joka päivä.
”Aiempaan virastotaloon nähden tämä on kyllä freesimpi. Mutta vielä on ehkä vähän vaikea hahmottaa, mikä yleiskuva tulee olemaan, kun toinen rakennus on vielä paketissa.”
Julia Pajusen (kesk.) mukaan uusi rakennus on parannus ainakin aiempaan virastotaloon nähden.
Pajusen mukaan uusi rakennus istuu Hakaniemeen hyvin. Korttelin sommittelu saa häneltä kiitosta siitä, että niin sanottu Unioninakseli eli Helsingin pisin suora katulinja on säilytetty ja talot kehystävät Kallion kirkkoa.
”Uskon, että kaupunki on kerroksia, joissa ja eri aikojen ja tyylien kuuluu näkyä. Mutta vasta korttelin valmistuttua voi paremmin arvioida, kuinka onnistunut se lopulta on ja mitä lisäpalveluita se alueelle tuo”, hän sanoo.
Kehuja Lyyra-korttelille on tullut myös esimerkiksi Suomen arkkitehtiliiton pitkäaikaiselta, vuodenvaihteessa tehtävän jättäneeltä puheenjohtaja Henna Helanderilta.
Hänen mukaansa vielä keskeneräinen kohde on jo nyt kaupunkikuvallisesti erittäin onnistunut ja solahtaa ympäristöön hyvin.
Erityistä kiitosta saa pinnan materiaali, jonka lämpimän harmaa sävy sopii Helanderin mukaan hienosti yhteen taustalla näkyvän Kallion kirkon kanssa.
Myös uuden rakennuksen jämäkkä muoto ja ikkunoiden aukotukset sopivat hänen mukaansa kirkon suorakaiteen muotoiseen ulkoasuun. Korkea sisääntulokerros taas ryhdistää koko rakennusta.
”Toiveena on, että aina kun rakennetaan uutta, uusi rakennus parantaisi olemassa olevaa tilannetta. Ja tämä kyllä parantaa.”
Lyyra-kortteli havainnekuvassa. Kortteliin tulee muun muassa toimistoja, ravintoloita, kattoterassi ja asuintaloja.
Uusi kortteli voi Helanderin mukaan vahvistaa ihmisvirtoja esimerkiksi Ympyrätalon takapihan, Kallion kirkon kävelykadun sekä Hakaniemen torin välillä.
Hän vertaa uutta rakennusta Kaisaniemeen vuonna 2012 valmistuneeseen Kaisa-taloon, jossa toimii Helsingin yliopiston pääkirjasto.
”Se eheytti koko aluetta ja sai naapuritalotkin näyttämään paremmilta. Uskon, että tässä on hieman sama tilanne.”
Helanderin ainoa selkeä kritiikki kohdistuu siihen, ettei paikalla aiemmin olleen, 1980-luvulla tehdyn rakennuksen betonirunkoa hyödynnetty uudiskohteessa lainkaan.
Ylipäätään on hänen mukaansa ilmaston kannalta ”täysin kestämätöntä”, että näin nuoria rakennuksia puretaan.
”Betoni on kaikista energiaintensiivisin rakennusmateriaali, joten ei ole juuri järkeä, että tilalle rakennetaan uusi betonirunkoinen rakennus.”
Ylvan vastuullisuusjohtaja Antti Ruuska perusteli HS:lle marraskuussa, että vanhat virastotalot olivat teknisesti niin huonossa kunnossa, ettei niitä kannattanut korjata. Lisäksi kiinteistössä oli hänen mukaansa sisäilmaongelmia eivätkä pohjat mahdollistaneet järkeviä tilaratkaisuja.
Laajasalolainen Henrik Huhtinen ei innostunut Kallion uudesta rakennuksesta.
Vaikka Lyyra-korttelin ulkoasu on kerännyt kehuja, aivan kaikki helsinkiläiset eivät uudesta talosta innostu.
Laajasalossa asuva Henrik Huhtinen toteaa ohi kävellessään, että kyseessä on ”standardi tämän ajan rakennus”, jossa yritetään tehdä ”pientä geometrista silmänkujetta”.
”Tämä tulee vähän ajan päästä näyttämään tyypilliseltä 2020-luvun rakennukselta.”
Huhtinen huomauttaa, että myös uuden korttelin vieressä olevat, nyt jo hieman karuilta näyttävät rakennukset ovat aikanaan olleet uudisrakennuksia.
Hän kertoo itse pitävänsä enemmän esimerkiksi Kallioon Kaarlenkadulle rakennetusta uudiskohteesta, jossa jäljiteltiin tarkoituksella vanhaa rakennustyyliä.
”Mieluummin sellaisia lisää, kiitos.”
