Kun ”Klingelle!” -huudot alkavat kiiriä ilmassa helsinkiläisen ravintola Domuksen salissa, tulee mieleen, että tässäpä uusi promootioperinne.
On torstai, ja filosofisen tiedekunnan promootiojuhlallisuuksiin kuuluvat seppeleensitojaiset ovat juuri alkaneet. Salissa nostellaan kuohuviinimaljoja. Pyöreiden pöytien keskellä on röykkiöittäin Italiasta tuotuja kahisevia laakerinoksia.
Promootioon osallistuvien maistereiden eli promovendien avecit istuvat pöytien ääressä frakeissa ja juhlavissa mekoissa liki hartaissa tunnelmissa laakerinlehtiä hypistellen. He leikkaavat saksilla lehtiä irti oksista ja ompelevat niitä yksitellen kiinni karkaasiin.
Seppeleensitojaisten pukukoodi on juhlava. Poliisit saavat käyttää virkapukuaan promootiojuhlallisuuksissa, ja niin Antti Ikonen, 25, myös tekee.
Valmis seppele on tarkoitus laskea promovendin päähän promootiopäivän huipentumassa, promootioaktissa, joka järjestetään perjantaina. Seppele symboloi oppineisuutta sekä roomalaiseen tapaan voittoa.
”Promootion perimmäinen tarkoitus on juhlia ja pitää hauskaa. Tulkoot seppeleistä sitojiensa näköiset. Skool!”, tilaisuuden isäntä, tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen toivottaa kaikille vieraille.
Vierellä seisoo hänen 18-vuotias tyttärensä Vilma Toivonen, joka on perinteen mukaan tänä vuonna yleinen seppeleensitoja. Yleisen seppeleensitojan rooli on seremoniallinen: hän esimerkiksi opastaa edeltäjiensä kanssa seppeleensitomisen taitoa ja sitoo usein muun muassa promoottorin laakeriseppeleen.
”Yleinen seppeleensitoja on historiallisesti ollut naimaikäinen professorin tytär, mutta nykyään hän voi olla ihan vain professorin lapsi”, kertoo tilaisuuden airut eli eräänlainen ”pönötysavustaja” Elsa Lindeberg, 20.
Vilma Toivonen (vas) ja Hannu Toivonen ottavat vieraita vastaan.
Promootio on monipäiväinen valmistujaisjuhla, jossa maisterit ja tohtorit pääsevät juhlimaan suorittamiaan tutkintoja koko yliopistoyhteisön kanssa.
Osallistumalla promootioon promovendit saavat oikeuden käyttää akateemisen arvonsa merkkejä eli maisterit maisterinseppelettä ja -sormusta ja tohtorit tohtorinhattua ja -miekkaa.
Tänä vuonna filosofisen tiedekunnan promootio on erityisen juhlava tapahtuma, sillä kyseessä on tiedekunnan sadas promootio ja Helsingin yliopistolla vietetään promootion riemuvuotta.
Siiri Turtola, 25, oli pukeutunut frakkiin. Promootiossa pukukoodi ei ole sukupuoleen sidottu.
Filosofisen tiedekunnan promootio on Suomessa vietettävistä promootioista vanhin, sillä ensimmäinen vietettiin Turun kuninkaallisessa akatemiassa jo vuonna 1643.
Seppeleensitojaiset on promootiojuhlallisuuksien ensimmäisiä tapahtumia. Sitä seuraavat esimerkiksi seppeleensitojaispäivälliset, rehtorin vastaanotto, miekanhiojaispäivälliset ja perjantaina järjestettävä promootion tärkein ja arvokkain tapahtuma, promootioakti.
Sen jälkeen luvassa on vielä esimerkiksi tanssiaiset ja yökulkue lauantaina.
Airuet Saga Brummer, 25, ja Elsa Lindeberg, 20, ottavat vieraita vastaan ravintola Domuksen ovella pukeutuneena osakuntansa Nylands Nationin väreihin.
Tilaisuuden aluksi Domuksessa esittäytyy myös Outi Lauhakangas, joka on tämän vuoden riemuseppeleensitoja. Riemuseppeleensitoja on henkilö, joka on toiminut yleisenä seppeleensitojana 50 vuotta sitten.
Lisäksi huoneen edessä seisoo rivissä joukko aiempien vuosien yleisiä seppeleensitojia. He kertoilevat anekdootteja takavuosilta.
”Vuosi 1964 oli hieno vuosi”, sanoo myhäilevä Maija von Fieandt.
Hän kertoo tanssineensa promootion aikana letkajenkkaa jäänmurtajalla.
”Muistan, miten saavuin keskustaan punaisella avomersulla.”
”Shamppanjaa!” huutaa joku.
Raimo Nordfors, 80, askartelee laakeriseppelettä Maija von Fieandtin neuvoessa.
Vieressä Taru sormusten herrasta -suomennoksista tuttu suomentaja Kersti Juva muistelee olleensa varsin radikaali ja ”varmaan väärään seuraan eksynyt” ollessaan rakkauden kesänä 1969 itse yleinen seppeleensitoja – tai seppeleensitojatar, kuten silloin sanottiin.
Juva on keksinyt suomen kieleen sanan örkki.
”Mutta silloin kun tämän promootion riemuseppeleensitojamme Outi oli yleinen seppeleensitoja, yliairuena oli Matti Klinge. Klingelle!”, Juva huudahtaa ja kohottaa maljan maaliskuussa edesmenneelle professorille ja kulttuurikeskustelijalle.
On vaikeaa miettiä osuvampaa maljannostohuudahdusta tähän satavuotiseen yliopistojuhlaan.
Oikaisu 26.5. kello 17.00: Hannu Toivonen ei ole enää matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaani, kuten jutussa aiemmin virheellisesti luki.
Oikaisu 30.5. klo 11:37: Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että Kersti Juva olisi keksinyt suomen kieleen örkin lisäksi sanan haltia. Lisäksi juttuun tarkennettu yleisen seppeleensitojan roolia.
