Hyvinkää    |   HS Hyvinkää

Keskellä uusmaalaista maalaismaisemaa on kartano, jonka historia on tragedioita täynnä

Surulliset ihmiskohtalot, kylmäveriset murhat ja epäonniset sattumat ovat varjostaneet Kytäjän kartanon historiaa. Synkkä menneisyys on saanut monet puhumaan jopa kirouksesta, joka tuntuu lepäävän kartanon yllä.



”Oletko sinä murhaaja?”, kysyi Mika Nikkilä istuessaan keskellä yötä vanhan hylätyn kartanon yläkerrassa.

Yhdessä veljensä Markuksen kanssa hän oli perustamansa Paranormal Investigations Groupin kautta etsimässä merkkejä yliluonnollisista ilmiöistä Kytäjän kartanosta. Niin sanottu ”haamumetsästys” on harrastus, jota veljekset tekevät muun työnsä ohella.

Synkkä ja sateinen yö yhdistettynä outoon tunnelmaan, jonka he kokivat saapuessaan paikalle, oli ollut lähellä saada kaksikon kääntymään takaisin kotiin. Sisälle kuitenkin mentiin.


Vastaus, jonka ghostbox-laite välitti, tuli pimeydestä salamannopeasti ja kirkkaasti.

”Ulos täältä!”

Seuraavaksi tapahtui jotain, joka sai veren hyytymään.

”Nytkin, kun kerron tästä sinulle, minulle tulee ihan kylmät väreet. Kysyin, voisiko joku koskea minuun. Yhtäkkiä, jokin tarrasi nilkkaani! Ymmärrän, että tämä voi jonkun mielestä kuulostaa aika rajulta, mutta näin siinä kävi.”



Nikkilän haamuveljekset ovat viiden vuoden aikana vierailleet lähes 400 eri paikassa etsimässä merkkejä henkimaailmasta ja yliluonnollisista ilmiöistä. Vierailu Kytäjän kartanossa oli kuitenkin poikkeuksellinen.

”Se on ehdottomasti koskettavimpia ja isoimpia kokemuksia. Aika monessa sopassa olemme olleet mukana, mutta Kytäjän kartanossa rupesi oikeasti pelottamaan.”

Oli kummitustarinoista mitä mieltä tahansa, yksi asia on ainakin varma. Kytäjän kartano on vuosien varrella nähnyt veritekoja, traagisia ihmiskohtaloja ja surullisia onnettomuuksia. Epäonni on tuntunut seuranneen sukupolvelta toiselle ja jatkunut kartanon mailla omistajien vaihduttua.

Surullisenkuuluisa on vuoden 1972 kolmoissurma, joka on yksi koko Suomen rikoshistorian tunnetuimpia tapauksia. Helatorstain jälkeisenä yönä, puolenyön jälkeen, kartanon silloinen omistaja Kai Kustaa Vähäkallio surmasi kolme hänen mailleen leiriytynyttä teinipoikaa heidän nukkuessaan teltassaan.

Vähäkallio istui 12 vuoden tuomiostaan puolet. Vuoden jälkeen siitä, kun hän oli päässyt vapaalle jalalle, hän ampui itsensä kartanolla riidan päätteeksi.

Lue lisää: ”Kuin paha uni”

Myös murha henkilöasunnossa nousi otsikkoihin vuonna 2003. Tuolloin mies ampui kartanon sikalanjohtajana toimineen entisen kumppaninsa kartanon henkilökunnan asuntolassa.

Lue lisää: Kytäjän murhasta yli kymmenen vuotta vankeutta

Se, että niin moni murhenäytelmä on sattunut näillä mailla, onkin antanut Kytäjän kartanolle legendaarisen kirotun kartanon maineen.


Helsingin yliopiston dosentti ja professori Anu Lahtinen on tutkinut muun muassa keskiajan historiaa, Suomen ja Pohjoismaiden historiaa ja paikallishistoriaa esimerkiksi Hyvinkään seudulla. Ihan jokaisesta kartanosta ei hänen mukaansa ole tiedossa yhtä paljon veritekoja ja murhenäytelmiä kuin Kytäjän kartanolta.

”Kyllähän parempionnisiakin kartanoita löytyy. Esimerkiksi lähiseudulla sijaitsevasta Erkylän kartanosta minulla ei ainakaan ole tiedossa yhtään tällaista tapahtumaa.”

Niin sanottu kirous selittynee sillä, että suuren kartanon pyörittäminen ei ole helppoa puuhaa. Suomen mittakaavassa Kytäjän kartano oli aikoinaan valtava. Pinta-alaltaan se oli pitkään peräti Suomen suurin.

Kytäjän kokoisen kartanon ylläpito on vaatinut suurta taloudellista ponnistusta. Ei ole tavatonta, että omistajille tulee taloudellisia vaikeuksia kolmannen tai neljännen sukupolven kohdalla.


Onnettomuuden kierre voi myös muodostua, kun kartano siirtyy sukupolvelta toiselle.

”Kytäjän kartanon kohdalla on ollut perintöriitoja jo 1700-luvulla. Silloin on esimerkiksi ollut köyhempiä sukulaisia ja nuoria naisia, jotka ovat jääneet perinnejärjestelyissä osattomiksi. Sitten vääryys ikään kuin kumuloituu.”

Ennen vanhaan kartanoväkeen kohdistui myös valtava määrä paineita ja odotuksia.

”Rikkaidenkin elämä voi olla raskasta. Yhteisön katseet kohdistuivat jatkuvasti kartanon omistajiin ja paine oli loputon. Menivätkö he naimisiin, saivatko he lapsia, käyttäytyivätkö heidän lapsensa kunnollisesti ja oliko heillä tarpeeksi rahaa elää säätynsä mukaisesti? He olivat ikään kuin oman aikansa prinsessa Dianoja.”

Huhuttu kirous ja kauhutarinoiden viehätysvoima on myös saanut monet tulkitsemaan historian tapahtumia eri valossa jälkeenpäin. Monesti kerrotaan Kytäjän entisen emännän Marie Linderin tehneen itsemurhan kartanon toisen kerroksen kylpyhuoneessa. Ihan näin tapahtumat eivät todellisuudessa edenneet.

Linder kuoli kloroformin yliannostukseen, jota hän otti kipuihinsa sairastellessaan. Myöhemmin on kiistelty, oliko kyseessä vahinko vai tahallinen. Varmaa tietoa siitä, että Marie Linder olisi tehnyt itsemurhan, ei toisin sanoen ole. Kuolinpaikka oli Helsinki, eikä Kytäjä.

”Kartanolla kuoleminen sopii tietysti traagiseen narratiiviin, jota telttasurmista alkaen on varmasti haettu entistä innokkaammin kartanon aiemmasta historiasta. Maininta kartanon omistajan kuolemisesta voi huolimattomalla lukijalla tai kirjoittajalla helposti muuttua kartanolla kuolemiseksi, ja tarina on valmis.”

Pohjoiskarjalaiset Reino ja Yrjö Laakkonen ostivat Kytäjän kartanon vuonna 1994. Kartanon päärakennus on 2000-luvulla ollut lähinnä edustuskäytössä, eikä siellä ole enää vakituisesti asuttu.

Kartano on nähnyt monenlaisia omistajia ja kohtalokkaita tapahtumia

1575-1740 Tottien ja Flemingien aika

 Kytäjän kartano muodostui alun perin useasta maatilasta. Tottien suvun omistuksen aikana monet näistä maatiloista yhdistettiin Nääsin säteritilaksi, eli aatelissuvun kartanoksi. Nimi Nääs tulee ruotsinkielestä, kartanon ruotsinkielinen nimi oli tähän aikaan Nääsgård tai Näse gård.

 Nääsin säteritilalla nähtiin Tottien aikana sen ajan tärkeitä hahmoja, kuten prinsessa Sigrid Vaasa, joka avioitui tilalla asuvan linnapäällikön Henrik Tottin kanssa sekä Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf, joka piipahti kartanolla vuonna 1610.

 Kenraali-kuvernööri Herman Fleming tuli kartanon isännäksi 1600-luvun puolivälissä.

1740-1862 Wulfcronan ja Armfeltien aika

 Tottit ja Flemingit pitivät todennäköisesti kartanoa sivutilana, mutta kapteeni Wulfcrona, joka osti kartanon vuonna 1640, on tiettävästi ensimmäinen vakituisesti kartanossa asunut henkilö. Wulfcronan kuoltua, hänen leskensä Sofia avioitui ritari Carl Armfeltin kanssa.

 Armfeltien aikaan kartanoelämä on ollut loisteliasta: juhlat ja tärkeät vieraat ovat seuranneet tosiaan.

1862-1918 Linderien aika

 Constantin Linder ja Marie Linder ostivat Kytäjän kartanon vuonna 1862. He olivat hyvin varakkaita ja innostuneita uudistajia ja heidän aikanaan kartano kehittyikin huomattavasti.

 Kartano sai tänä aikana muun muassa oman meijerin, kaupan, sähkölaitoksen, viinatehtaan, sairastuvan ja koulun. Kartano sai jopa oman rahansa ja rautatien.

 Linderit myös rakennuttivat kartanon päärakennuksen, joka on tänä päivänä edelleen pystyssä huonosta kunnosta huolimatta. Päärakennus valmistui vuonna 1878. Edellinen päärakennus purettiin 1900-luvun alussa.

 Marie Linder kuoli vain 29-vuotiaana vuonna 1870 kloroformin yliannostukseen. Kuolemansyy oli virallisesti kouristuskohtaus, mutta itsemurhastakin on huhuttu.

 Marie ja Constantin saivat pojan, Hjalmarin.

 Poika peri kartanon, mutta hänenkin elämä loppui nuorena. Arvosteltuaan valkoisten tapaa kohdella punaisia vankeja lehtikirjoituksessa Hufvudstadsbladetissa otsikolla ”Nog med blodbad!” (Jo riittää verikylpy!) hän jouti siitä seuranneen kohun takia myymään omaisuutensa Suomessa ja lähtemään maanpakoon.

 Hän teki itsemurhan Ranskassa vuonna 1921.

1918-1927 Leopold Lerchen

 Hjalmar Linderin perikunnalta Kytäjän kartanon osti liikemies Leopold Lerchen vuonna 1918.

 Lerchenin omistuksessa kartano ei ollut pitkään sillä hän kuoli sydänkohtaukseen vuonna 1927 kartanon mailla ollessaan lähdössä jänismetsälle.

1928-1979 Vähäkalliot

 Arkkitehti Väinö Vähäkallio osti kartanon vuonna 1928 ja ryhtyi kunnostamaan ja kehittämään kartanoaluetta. Hän rakennutti piirtämiään rakennuksia seudulle, muun muassa Kytäjän kirkon.

 Väinö Vähäkallion aikana Kytäjän kartanolle kehittyi ensimmäistä kertaa loistelias suomenkielinen kartanoelämä ja –kulttuuri.

 Myöskään Vähäkallioiden aika kartanossa ei ollut tragedioista vapaa. Väinön vaimo Astrid synnytti kolme lasta, jotka kaikki kuolivat nuorena tavalla tai toisella.

 Väinö Vähäkallio sairastui syöpään ja testamentoi kartanon lapsenlapselleen Kai Kustaa Vähäkalliolle.

Aarne Vähäkallion (1919-1931) kuolema

 Väinö Vähäkallion kaksi poikaa, Aarne ja Kai päättivät lähteä hillerimetsään kartanon mailla ja lähtivät aseen kanssa ylittämään aitaa. Pienoiskivääri osui aitaan ja laukesi. Luoti lävisti 11-vuotiaan Aarnen selän ja sydämen eikä häntä voitu pelastaa.

Kai Väinö Vähäkallion (1916-1940) kuolema

 Väinö Vähäkallion toinen poika, Kai, sai surmansa 23 vuoden ikäisenä talvisodassa, vain kolme päivää ennen sodan päättymistä.

 Samana päivänä kun hän kuoli, hänestä tuli isä. Hänen vaimonsa Katri synnytti poikalapsen, joka sai nimekseen Kai Kustaa Vähäkallio.

Eva Aspialan os.Vähäkallio (1915-1944) kuolema

 Vanhin Vähäkallioiden lapsista, Eva, kuoli synnytyksen jälkeiseen verenvuotoon vuonna 1944.

Kytäjän kartanon kolmoissurma 12.5.1972

 Ollessaan vain 19-vuotias, Kai Kustaa Vähäkalliosta tuli yhdessä isäpuolensa kanssa Kytäjän kartanon herra.

 Kai oli tunnettu siitä, että oli äkkipikainen ja vainoharhainen, eikä pitänyt sitä, että hänen maillaan liikuttiin luvatta.

 Eräänä iltana, Kain ollessa 32-vuotias, hän huomasi ikkunastaan vastakkaisella Kaalimaannokan rannalla oranssin teltan ja nuotion. Revolveri mukanaan, hän lähti paikan päälle tarkastamaan tilanteen.

 Teltassa nukkui kolme teinipoikaa: Veijo Häkkinen ja veljekset Kai ja Esa Hyväkkä. Vähäkallio surmasi heidät kaikki heidän nukkuessaan.

Kai Kustaa Vähäkallion itsemurha 20.7.1979

 Kolmoissurmasta Vähäkallio joutui vankilaan, mutta ensikertalaisena hän istui 12 vuoden tuomiostaan vain puolet.

 Heinäkuisena iltana hän oli juonut ja riiteli uuden vaimonsa kanssa. Riidan päätteeksi Kai ampui itsensä kartanolla.

Murha Kytäjän kartanon henkilökunnan asuntolassa 28.7.2003

 Heinäkuussa 2003 26-vuotias mies murhasi 35-vuotiaan naisen kartanon henkilökunnan asuntolassa.  Molemmat osapuolet olivat työskennelleet kartanolla pitkään eläintenhoitajina. Nainen toimi kartanon sikalanjohtajana.

 Teon motiiviksi on epäilty mustasukkaisuutta, sillä osapuolet olivat seurustelleet keskenään ja nainen oli hiljattain katkaissut suhteen.

1994- Laakkosen yrittäjäsuku

 Vuonna 1994 pohjoiskarjalaiset liikemiesveljekset Reino ja Yrjö Laakkonen sekä viisi muuta Laakkosen suvun henkilöä ostivat Kytäjän kartanon.

 Kauppasumma oli yli 40 miljoona markkaa.

 2000-luvulla kartano on ollut lähinnä edustuskäytössä. Se on ollut tyhjillään vuosien 2013-2014 jälkeen.

 Laakkoset muuttivat osan pelloista golfkentiksi. Ensimmäinen kenttä avattiin 2003.
Hyvinkää - luetuimmat

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tanskalaislehti: Tanskan rikkaimman miehen neljästä lapsesta kolme kuoli Sri Lankan pommi-iskussa – iskusta epäillään paikallista NTJ-islamistiryhmää

    2. 2

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    3. 3

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    4. 4

      Unelmien keikka päättyi kauhutarinaan – Vuonna 2008 HS:n toimittaja ja valokuvaaja nousivat helikopteriin nähdäkseen Suomen, mutta matkan päässä odotti yllätys

      Tilaajille
    5. 5

      Uusi tutkimus pani suomalais­professorit järjestykseen julkaisujensa perusteella: Katso listat seitsemän alan kärki­nimistä

    6. 6

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    7. 7

      Pohjanmaalla sijaitsee vyöhyke, jolla suhtaudutaan nihkeästi ilmastotoimiin – Kartta näyttää oman äänestysalueesi tilanteen

    8. 8

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    9. 9

      Suomalaisilla ja virolaisilla yrittäjillä on eroa kuin yöllä ja päivällä

    10. 10

      Veera Papinoja koki Balilla matkailijan kauhunhetken: Mitä tehdä, kun äkillinen sairaus estää lentämisen?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    3. 3

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    4. 4

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    5. 5

      Pekka Sauri aloitti Twitterissä ”ränttäämisen” ja katso: Jussi Halla-aho avasi edes hieman, mitä mieltä hän on vanhoista kirjoituksistaan

    6. 6

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    7. 7

      Unelmien keikka päättyi kauhutarinaan – Vuonna 2008 HS:n toimittaja ja valokuvaaja nousivat helikopteriin nähdäkseen Suomen, mutta matkan päässä odotti yllätys

      Tilaajille
    8. 8

      Uusi tutkimus pani suomalais­professorit järjestykseen julkaisujensa perusteella: Katso listat seitsemän alan kärki­nimistä

    9. 9

      Sri Lankan iskuista pidätetty 13 ihmistä, räjähdysten sarjassa kuolleiden määrä jo 290 – tämä iskuista tiedetään

    10. 10

      Dieselin­katkuinen tahra: Saksan auto­teollisuus menetti maineensa, ja nyt sen on keksittävä auto uudestaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    2. 2

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    3. 3

      Ääniensä näköinen Suomi on kirjava ja pohjasta paksu – HS:n erikoisartikkeli piirtää vaalituloksen kartalle

    4. 4

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    5. 5

      Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

    6. 6

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    7. 7

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    8. 8

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    9. 9

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    10. 10

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    11. Näytä lisää