Hyvinkää    |   HS Hyvinkää

Venäjän keisari liikkui Suomessa mahtipontisessa junanvaunussa, joka piileskelee nyt vanhalla ratapihalla

Aika ajoi höyryjunien ohi. Kun Suomen rautatieliikenne sähköistyi 50 vuotta sitten, höyryvetureiden päivät olivat lopullisesti luetut. Hyvinkäällä niitä pääsee kuitenkin ihailemaan Suomen Rautatiemuseossa oikeassa vanhanajan rautatieympäristössä.



Prinsessa, Kana, Lankkihattu, Leena, Mummo ja Pässi. Vanhojen höyryvetureiden nimet saattavat kuulostaa alkuun hassuilta, mutta nimien takana piilee mielenkiintoisia tarinoita.

”Esimerkiksi Prinsessan nimi tulee siitä, että tämä veturi oli aikoinaan Emil Holmberg -nimisen turkulaisen kuljettajan veturi. Veturi oli hänen silmäteränsä, ja hän piti siitä niin hyvää huolta, että veturista puhuttiin hänen prinsessanaan”, kertoo Suomen Rautatiemuseon museolehtori Inka Alén.

Mummo sai nimensä mummomaisen puuskuttavasta ajotyylistään. Kana taas liikkui nokkivalla tavalla. Pässi oli vaihtoveturi, joka teki siirtelytöitä ratapihoilla. Vähän niin kuin pässi, joka puskee, se joutui pukkaamaan vaunuja eteenpäin raiteilla.


Rautateiden alkuaikoina veturinkuljettajalla saattoi olla pitkään sama veturi ja siihen muodostui läheinen suhde. Jotkut kuljettajat saattoivat tulla hyvinkin mustasukkaisiksi, jos joku muu pääsi ajamaan heidän veturillaan.

”Omalle veturille annettiin nimi, ja monet jäivät työpäivän päätteeksi kiillottamaan ja putsaamaan veturiaan. Kuljettajat kilpailivat keskenään siitä, kenellä oli kaikkein komein veturi.”

Suomen rautateiden rakentaminen käynnistyi 1850-luvulla. Ensimmäinen rautatie valmistui 1862 Hämeenlinnan ja Helsingin välille. Ensimmäiset höyryveturit tilattiin Suomeen vuonna 1860 Englannista, jossa oltiin höyryvetureiden tuotannossa edelläkävijöitä.

Vaikka rautateiden rakennusaikaa muistetaan muun muassa nälkävuosien takia synkkänä ja vaikeana aikana, junaliikenne Suomessa oli historiallinen käännekohta.

”Rautatieliikenne mullisti sekä tavaroiden että ihmisten liikkumisen. Esimerkiksi Helsingistä Hämeenlinnaan kesti hevoskyydillä 12 tuntia. Junalla sinne pääsi radan avauduttua 4,5 tunnissa, ja matka-aika lyheni vähitellen, kun nopeuksia uskallettiin kasvattaa.”

Junalla matkustaminen oli myös hieman edullisempaa kuin hevoskärrykyydillä matkustaminen.

Aika ajoi kuitenkin höyryvetureiden ohi. Raideliikenne kehittyi kovaa tahtia, ja radalle pääsivät ensin uudet dieselmoottorilla kulkevat junat. Lopulta, tänä vuonna tasan 50 vuotta sitten, ensimmäiset sähköjunat aloittivat liikennöinnin Suomessa. Junaliikenteen sähköistyminen on yksi Suomen rautatiehistorian merkittävimpiä merkkipaaluja.

”Sähköjunat sujuvoittivat ja nopeuttivat liikennettä. Ne olivat myös meluttomampia. Sähköjunaliike oli taloudellisempaa, ja se vähensi ulkomaisen polttoaineen tuontia. Tämän lisäksi sähköjunat ovat myös ympäristöystävällisempiä”, kertoo Suomen Rautatiemuseon näyttelypäällikkö Marina Bergström.

Yksi toisensa jälkeen höyryveturit korvattiin moderneimmilla junamalleilla. Lopulta viimeiset höyryveturit siirtyivät eläkkeelle vuoden 1975 jälkeen.

Monet näistä vanhanajan höyryvetureista ja vaunuista seisoivat vuosikymmeniä säilytyksessä, eikä tavallisilla kansalaisilla ollut mahdollisuutta tutustua niihin. Vuonna 1974 Suomen Rautatiemuseo siirrettiin kuitenkin Hyvinkäälle, museon vanhojen, Helsingin päärautatieaseman yhteydessä sijaitsevien tilojen käytyä liian ahtaiksi.


Hyvinkäältä löytyi lähes koskemattomassa kunnossa säilynyt aito 1870-luvun rautatiemiljöö, jossa oli muun muassa kaunis tiilinen veturitalli ja puinen asemarakennus.

”En usko, että muualta Suomesta löytyy näin vanhaa ja hyvin säilynyttä asema- ja varikkoaluetta, jossa rakennukset olisivat alkuperäisillä paikoillaan. Varmaan nämä asiat painoivat vaakakupissa, kun tehtiin päätös siirtää museo tänne.”

Vanhat veturit pääsivät Hyvinkäällä oikeuksiinsa. Osa löytyy veturitallista, toiset näyttelyhalleista. Valikoituina kesäpäivinä senioriveturit pääsevät ansaitulle kunniakierrokselle, jolloin museokävijöillä on mahdollisuus päästä höyryveturin kyytiin.


”Esimerkiksi Leenan päivänä heinäkuussa Leena-veturi kyydittää matkustajia museon raiteella.”

Vaikka Hyvinkäällä sijaitsevat suuret tilat ja autenttinen rautatietyöläistein ympäristö onkin ihanteellinen suurille, vanhoille vetureille, Helsinkiä syrjäisempi sijainti ja pienet markkinointiresurssit tuovat omat haasteensa.

”Esimerkiksi pääkaupunkiseudulta varmasti riittäisi kiinnostuneita kävijöitä, mutta meillä on aina ollut haasteena saada museo tunnetuksi kauempaakin tuleville. Suurin osa kävijöistä on lähiseudun asukkaita.”

Suomen Rautatiemuseossa vierailee vuosittain noin 25 000 ihmistä. Alén on työskennellyt museossa lähes 15 vuotta, ja kävijämäärä on ainakin sinä aikana pysynyt melko muuttumattomana.

”Lapsiperheiden osuus on kuitenkin kasvanut, ehkä sen seurauksena, että olemme yrittäneet kehittää ja kohdentaa museon palveluja lasten näkökulmasta. Lasten suosikkeja täällä ovat Linnanmäen pienoisrautatie sekä museon puistossa kesällä kulkeva pihajuna.”

Aikuiset taas usein innostuvat 1870-luvulla valmistuneesta keisarin junasta.


”Sitä Venäjän keisarit käyttivät perheineen Suomen-matkoillaan. Se on ainut tähän päivään säilynyt Venäjän keisarillisista junista, muita ei ole säilynyt Venäjälläkään. Siellä niistä monet tuhottiin vallankumouksen yhteydessä.”

Ikkunan läpi voi ihailla mahtipontista tsaarinaikaista sisustusta: elegantteja divaaneja, ylellisellä, silkkisellä kankaalla pehmustettuja ja päällystettyjä seiniä sekä keisarinnan oman junanvaunun katosta roikkuvaa vuodetta.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suosittu italialaisravintola pakotetaan lähtemään tiloistaan Töölössä

    2. 2

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

    3. 3

      Jaksoarvio: Game of Thrones sai arvoisensa päätöksen

    4. 4

      Kaisa Määttänen menetti yöunensa ja ruokahalunsa, kun tajusi mitä oli ostanut: ”Ensinnäkin se muuli oli 13 senttimetriä luvattua matalampi”

    5. 5

      HS seuraa: Saksa iski tasoituksen pikavauhtia Leijonia vastaan

    6. 6

      Terä kaulalle ja pippurikaasua naamalle – Irakissa taistellut erikoisjoukkojen luutnantti kertoo, ettei aja kaikkialle Helsingin yössä

      Tilaajille
    7. 7

      Testaa, tunnistatko menneiden vuosikymmenten suosikkiautot – Miksi kauniita klassikkomalleja ei voida valmistaa uudelleen nykyaikaisella teknologialla?

    8. 8

      Poliisi epäilee: Naisliiga suoritti kovaotteisen murtojen sarjan Etelä-Helsingin arvotaloissa

    9. 9

      Raportti: Jopa kymmeniä­tuhansia pohjois­korealaisia naisia ja tyttöjä joutuu vuosittain seksi­orjiksi Kiinaan, lapsia pakotetaan netti­seksi­tehtaisiin

    10. 10

      Pohjanmaalaisen turkistarhan pihassa mätäni läjäpäin ketun­raatoja, järjestö julkaisi kuvia ja videon

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uusi silta avattiin ja ihmiset alkoivat heti ajaa sitä väärään suuntaan – Espoo ihmeissään: ”Se on ihan tavallinen katu, joka tekee mutkan”

    2. 2

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    3. 3

      Uusi direktiivi tulee voimaan syksyllä: Näin maksaminen verkkokaupoissa ja tunnistautuminen pankissa muuttuvat

    4. 4

      Maailman­ympärys­matkan päätteeksi Tapio Lehtinen söi häntä piinanneen barnakkelin suoraan veneen pohjasta

    5. 5

      Kaisa Määttänen menetti yöunensa ja ruokahalunsa, kun tajusi mitä oli ostanut: ”Ensinnäkin se muuli oli 13 senttimetriä luvattua matalampi”

    6. 6

      Terä kaulalle ja pippurikaasua naamalle – Irakissa taistellut erikoisjoukkojen luutnantti kertoo, ettei aja kaikkialle Helsingin yössä

      Tilaajille
    7. 7

      Huijarisyndrooma vaivaa monia, mutta sen vastakohdasta kärsii kenties vieläkin useampi

      Tilaajille
    8. 8

      Kommentti: Vasemmisto­liitto on hallitus­neuvotteluissa ainoa puolue, joka puolustaa osake­sijoittamista – eikä ole ihan väärässä

    9. 9

      Suomalaisprofessori: Googlen rajoitukset Huawein puhelimiin voivat vielä koitua kiinalais­valmistajan eduksi

    10. 10

      Edes 700 euron palkankorotus ei houkuttanut hakijoita: Vantaa ei löytänyt tarpeeksi uinnin­valvojia kesäksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    2. 2

      Kirsi Hytönen on naimisissa, etsii netistä seuraa ja kertoo maksaneensa seksistä – Hän kertoo vilkkaasta seksielämästään, jotta naiset eivät häpeäisi itseään

      Tilaajille
    3. 3

      Moni tarkkailee luomiaan, mutta harva tunnistaa paljon yleisemmän ihomuutoksen – Tällainen on aurinkokeratoosi, joka altistaa ihosyövälle

    4. 4

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    5. 5

      Tässä on ruokavalio, johon maapallolla on varaa: Uusi lautasmalli muuttaisi suomalaisten ruokailua radikaalisti, mutta mistään ei tarvitse luopua

      Tilaajille
    6. 6

      Aleksi elää kolmen miehen perheessä, ja nyt hän synnytti toisen vauvansa – ”Meillä on periaatteessa kaksi laitonta lasta”

      Tilaajille
    7. 7

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    8. 8

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    9. 9

      ”Kun hyväksyy yksinäisyytensä, ei tarvitse juosta muiden perässä” – Aura Raulo oli erikoinen lapsi, joka kasvoi ulkopuolisena ja päätyi maailman huipulle

      Tilaajille
    10. 10

      Tuohtuneen vegaanin päivitys sai somen kuohumaan: menikö vihreä poliitikko liian pitkälle vaatiessaan huippuravintolaa boikottiin?

    11. Näytä lisää